Oppisopimuskoulutuksen rooli osana kainuulaisten yritysten osaamisen kehittämistä
Anttonen, Virpi (2012)
Anttonen, Virpi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046247
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten oppisopimuskoulutuksella hankittu osaaminen on integroitu organisaation kehittämiseksi kainuulaisissa oppisopimuksella kouluttavissa yrityksissä.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat organisaation osaamisen kehittäminen ja sen strategiayhteys sekä osaamispääoma. Tässä työssä osaamisen kehittämisen tarkastelu painottuu lähinnä koulutukseen osaamisen kehittämisen välineenä. Johtoajatuksena oli tutkia työnantajan näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen roolia organisaation osaamisen kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Tutkimus oli toteutetun kyselyn avointen kysymysten osalta kvalitatiivinen. Tutkimus kohdistettiin kainuulaisiin yrityksiin, jotka kouluttivat henkilöstöään oppisopimuskoulutuksella 31.12.2010. Voimassa olevia oppisopimuksia oli 595 kappaletta sisältäen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon ja ei-tutkintoon johtavat oppisopimuskoulutukset. Erillisiä yrityksiä oli 223. Yritykset ja organisaatiot olivat hyvin erikokoisia, isoihin organisaatioihin lähetettiin kysely useammalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 69 henkilöä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehitysideoita siitä, miten yritysten kannattaisi integroida oppisopimuskoulutus organisaation osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen ja miten sitä kautta voitaisiin edesauttaa koulutuksen vaikuttavuutta yrityksen näkökulmasta. Kehittämisideoita saatiin myös työn toimeksiantajan Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen oppisopimuspalveluiden kehittämiseksi. Tulosten mukaan tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi voidaan asettaa osaamisstrategiaan kuuluvan oppilaitosyhteistyön vahvistamisen nostamalla suhdepääomaan kuuluva yhteistyö operatiiviselta ja taktiselta tasolta molempien tahojen strategiseksi toiminnaksi. Johtopäätöksissä esitetään tähän toimintamalli. Näin mahdollistetaan oikeiden osaamisresurssien saatavuus oikea-aikaisesti sekä työelämälähtöisesti.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, vaan niitä voidaan pitää suuntaa-antavina toiminta-alueella Kainuu kesäkuussa 2011 toteutettuun kyselyyn pohjautuen. Mikäli kysely uusitaan, voivat tulokset olla toisenkaltaisia.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat organisaation osaamisen kehittäminen ja sen strategiayhteys sekä osaamispääoma. Tässä työssä osaamisen kehittämisen tarkastelu painottuu lähinnä koulutukseen osaamisen kehittämisen välineenä. Johtoajatuksena oli tutkia työnantajan näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen roolia organisaation osaamisen kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Tutkimus oli toteutetun kyselyn avointen kysymysten osalta kvalitatiivinen. Tutkimus kohdistettiin kainuulaisiin yrityksiin, jotka kouluttivat henkilöstöään oppisopimuskoulutuksella 31.12.2010. Voimassa olevia oppisopimuksia oli 595 kappaletta sisältäen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon ja ei-tutkintoon johtavat oppisopimuskoulutukset. Erillisiä yrityksiä oli 223. Yritykset ja organisaatiot olivat hyvin erikokoisia, isoihin organisaatioihin lähetettiin kysely useammalle henkilölle. Kyselyyn vastasi 69 henkilöä.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehitysideoita siitä, miten yritysten kannattaisi integroida oppisopimuskoulutus organisaation osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen ja miten sitä kautta voitaisiin edesauttaa koulutuksen vaikuttavuutta yrityksen näkökulmasta. Kehittämisideoita saatiin myös työn toimeksiantajan Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen oppisopimuspalveluiden kehittämiseksi. Tulosten mukaan tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi voidaan asettaa osaamisstrategiaan kuuluvan oppilaitosyhteistyön vahvistamisen nostamalla suhdepääomaan kuuluva yhteistyö operatiiviselta ja taktiselta tasolta molempien tahojen strategiseksi toiminnaksi. Johtopäätöksissä esitetään tähän toimintamalli. Näin mahdollistetaan oikeiden osaamisresurssien saatavuus oikea-aikaisesti sekä työelämälähtöisesti.
Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, vaan niitä voidaan pitää suuntaa-antavina toiminta-alueella Kainuu kesäkuussa 2011 toteutettuun kyselyyn pohjautuen. Mikäli kysely uusitaan, voivat tulokset olla toisenkaltaisia.