Hoitajien kokemuksia saattohoidosta vanhainkodissa
Lyytikäinen, Maija (2012)
Lyytikäinen, Maija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046274
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhainkodin hoitajien kokemuksia saattohoidosta ja saattohoidon toteutumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisää tietoa saattohoidon toteutumisesta vanhainkodilla ja parantaa vanhusten saattohoitoa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sastamalan perusturvakuntayhtymän kanssa. Teoreettiset lähtökohdat opinnäytetyössäni olivat saattohoidossa olevan vanhuksen hoitotyö, fyysisten tarpeiden hoito, psyykkisten tarpeiden hoito, hengellisten tarpeiden hoito ja omaisten tukeminen.
Opinnäyteyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui neljä vanhainkodin hoitajaa. Tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tuloksista muodostui seitsemän pääluokkaa, jotka ovat saattohoitoa tarvitsevan vanhuksen tunnistaminen ja saattohoitopäätös, fyysisten tarpeiden tunnistaminen ja hoito, psyykkisten tarpeiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen, hengellisten tarpeiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen, omaisten kohtaaminen ja tukeminen, saattohartaus ja kuoleman toteaminen vanhainkodilla sekä saattohoidon toteutumisen haasteet vanhainkodilla.
Saattohoitoa tarvitsevan vanhuksen tunnistamisessa tulosten mukaan hoitajia auttoi hoitajan ja vanhuksen pitkä hoitosuhde. Fyysisten tarpeiden hoidossa hoitajat pitivät tärkeänä perushoidosta huolehtimista ja kivun hoitoa. Osa hoitajista arveli vanhainkotiin tulemisen vaikuttavan vanhuksen suhtautumiseen kuolemaan. Hoitajien mukaan osa vanhuksista odotti kuolemaa. Hoitajat kokivat läsnäolon tärkeäksi tekijäksi psyykkisessä tukemisessa. Hengellisiä tarpeita toteutettiin useimmiten viemällä vanhusta hartauksiin tai papin käymisellä. Hoitajat pitivät tärkeänä tiedottaa vanhuksen voinnin muutoksista omaisille. Hoitajat halusivat omaisten osallistuvan saattohoitoon. Kaikki hoitajat kokivat kuoleman toteamisen olevan hankalaa vanhainkodilla muuttuneiden käytäntöjen vuoksi. Saattohoidon toteutumisen haasteita olivat hoitajien mukaan kiire ja henkilökunnan vähäisyys. Myös vanhainkodin tilat koettiin ongelmallisiksi.
Kehittämisehdotuksena on vanhuksen elämän loppuvaiheen toiveiden kartoittaminen hoitoneuvottelussa jo vanhuksen saapuessa vanhainkotiin.
Opinnäyteyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui neljä vanhainkodin hoitajaa. Tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tuloksista muodostui seitsemän pääluokkaa, jotka ovat saattohoitoa tarvitsevan vanhuksen tunnistaminen ja saattohoitopäätös, fyysisten tarpeiden tunnistaminen ja hoito, psyykkisten tarpeiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen, hengellisten tarpeiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen, omaisten kohtaaminen ja tukeminen, saattohartaus ja kuoleman toteaminen vanhainkodilla sekä saattohoidon toteutumisen haasteet vanhainkodilla.
Saattohoitoa tarvitsevan vanhuksen tunnistamisessa tulosten mukaan hoitajia auttoi hoitajan ja vanhuksen pitkä hoitosuhde. Fyysisten tarpeiden hoidossa hoitajat pitivät tärkeänä perushoidosta huolehtimista ja kivun hoitoa. Osa hoitajista arveli vanhainkotiin tulemisen vaikuttavan vanhuksen suhtautumiseen kuolemaan. Hoitajien mukaan osa vanhuksista odotti kuolemaa. Hoitajat kokivat läsnäolon tärkeäksi tekijäksi psyykkisessä tukemisessa. Hengellisiä tarpeita toteutettiin useimmiten viemällä vanhusta hartauksiin tai papin käymisellä. Hoitajat pitivät tärkeänä tiedottaa vanhuksen voinnin muutoksista omaisille. Hoitajat halusivat omaisten osallistuvan saattohoitoon. Kaikki hoitajat kokivat kuoleman toteamisen olevan hankalaa vanhainkodilla muuttuneiden käytäntöjen vuoksi. Saattohoidon toteutumisen haasteita olivat hoitajien mukaan kiire ja henkilökunnan vähäisyys. Myös vanhainkodin tilat koettiin ongelmallisiksi.
Kehittämisehdotuksena on vanhuksen elämän loppuvaiheen toiveiden kartoittaminen hoitoneuvottelussa jo vanhuksen saapuessa vanhainkotiin.