Sairaanhoitajien kokemuksia hengellisestä tuesta leikki-ikäisten lasten saattohoidossa
Pietinen, Eveliina; Kangas, Elina; Pietarila, Laura (2012)
Pietinen, Eveliina
Kangas, Elina
Pietarila, Laura
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205036028
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Sairaanhoitajien kokemuksia lasten saattohoidosta ja hengellisen tuen antami-sesta. Opinnäytetyö, 56 sivua, liitteitä 4. Elina Kangas, Eveliina Pietinen, Laura Pietarila, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu, kevät 2012. Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK)-diakonissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla hoitajien kokemuksia leikki-ikäisten lasten saattohoidosta ja hengellisen tuen antamisesta perheelle lasten saattohoidossa. Tavoitteena oli antaa tietoa hoitajien kokemuksista saattohoidosta ja saattohoidon aikana antamasta hengellisestä tuesta niin itse hoitajille kuin esimiehille.
Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla 51 hoidetaan veri- ja syöpätauteja sai-rastavia lapsia. Osastolla työskentelevät hoitajat joutuvat kohtaamaan myös saattohoitoa ja kuolemaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja siinä käytettiin avoimia kysymyksiä, joita tarkennettiin lisäkysymyksin. Haastattelut analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Sairaanhoitajat kokivat leikki-ikäisen saattohoidon ja hengellisen tukemisen koskevan koko lapsen perhettä. Sairaanhoitajista myös moni koki omien tuntei-den hallinnan ja työstämisen tärkeäksi, jotta voi työskennellä saattohoitotilan-teissa hyvin. Useimmat haastateltavat kokivat, että hengellinen tukeminen kos-kee myös muunlaisia, kuin selvästi hengellisiä elementtejä. Näitä olivat esimer-kiksi läsnäolo, kuunteleminen ja rinnalla kulkeminen. Hengellisen tuen antaminen miellettiin aina perheen tarpeista lähteväksi. Osa hoitajista tosin koki, ettei hengellinen osa-alue kuulu hoitajan työhön. Hengellisen tuen antamista hankaloittivat muun muassa ajan puute, monikulttuurisuus, hoitajan oman hengellisen vakaumuksen puuttuminen, eroavaisuudet perheen vakaumuksen kanssa ja uskonnollisen vakaumuksen henkilökohtaisuus.
asiasanat: leikki-ikäiset, saattohoito, hengellisyys, kokemukset, sairaanhoitajat, tukeminen, hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus
Sairaanhoitajien kokemuksia lasten saattohoidosta ja hengellisen tuen antami-sesta. Opinnäytetyö, 56 sivua, liitteitä 4. Elina Kangas, Eveliina Pietinen, Laura Pietarila, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu, kevät 2012. Hoitotyön koulutusohjelma, diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK)-diakonissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla hoitajien kokemuksia leikki-ikäisten lasten saattohoidosta ja hengellisen tuen antamisesta perheelle lasten saattohoidossa. Tavoitteena oli antaa tietoa hoitajien kokemuksista saattohoidosta ja saattohoidon aikana antamasta hengellisestä tuesta niin itse hoitajille kuin esimiehille.
Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla 51 hoidetaan veri- ja syöpätauteja sai-rastavia lapsia. Osastolla työskentelevät hoitajat joutuvat kohtaamaan myös saattohoitoa ja kuolemaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja siinä käytettiin avoimia kysymyksiä, joita tarkennettiin lisäkysymyksin. Haastattelut analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Sairaanhoitajat kokivat leikki-ikäisen saattohoidon ja hengellisen tukemisen koskevan koko lapsen perhettä. Sairaanhoitajista myös moni koki omien tuntei-den hallinnan ja työstämisen tärkeäksi, jotta voi työskennellä saattohoitotilan-teissa hyvin. Useimmat haastateltavat kokivat, että hengellinen tukeminen kos-kee myös muunlaisia, kuin selvästi hengellisiä elementtejä. Näitä olivat esimer-kiksi läsnäolo, kuunteleminen ja rinnalla kulkeminen. Hengellisen tuen antaminen miellettiin aina perheen tarpeista lähteväksi. Osa hoitajista tosin koki, ettei hengellinen osa-alue kuulu hoitajan työhön. Hengellisen tuen antamista hankaloittivat muun muassa ajan puute, monikulttuurisuus, hoitajan oman hengellisen vakaumuksen puuttuminen, eroavaisuudet perheen vakaumuksen kanssa ja uskonnollisen vakaumuksen henkilökohtaisuus.
asiasanat: leikki-ikäiset, saattohoito, hengellisyys, kokemukset, sairaanhoitajat, tukeminen, hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus