Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Työikäisten liikuntaneuvonta etäohjauksen keinoin
Kolehmainen, Pekka; Ikonen, Juhani; Turunen, Janne (2012)
Kolehmainen, Pekka
Ikonen, Juhani
Turunen, Janne
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205066502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205066502
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etäohjauksen toimivuutta työikäisten henkilökohtaisessa liikuntaneuvonnassa. Työ on laadullinen tutkimus, jossa pääkohtana olivat tutkittavien kokemukset videoneuvottelun käytettävyydestä, työssä on tuotu esiin myös ohjaajien kokemuksia. Työikäisistä ihmisistä vain puolet liikkuu riittävästi kestävyyskunnon kannalta ja vain viidesosa harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi, joten työssä haluttiin tutkia videoneuvottelun soveltuvuutta ohjauksen välineenä tälle ryhmälle ja näin edistää heidän liikunta-aktiivisuuttaan.
Yhteistyökumppanina toimi tässä tutkimuksessa Savonlinnan Prisma, jonka henkilökunnasta valittiin kolme tutkittavaa alkukartoituslomakkeen avulla. Alkukartoituslomakkeella selvitettiin myös Prisman henkilökunnan liikunta-aktiivisuutta sekä liikuntaetuuksien käyttöä työn tilaajan toiveesta.
Tutkimusjoukkoa ohjattiin videoneuvottelua käyttäen yksilöllisesti neljä kertaa. Videoneuvottelujärjestelmänä toimi tietokone, web-kamera, Internet-yhteys sekä Google+®-sovellus. Sovellus mahdollisti kaksisuuntaisen video- ja ääniyhteyden ohjaajan ja ohjattavan välille. Neljä ohjauskertaa koostui alkuhaastattelusta, liikuntaneuvonnasta, ravintoneuvonnasta sekä liikeharjoituksista. Ohjaukset perustuivat teoriatietoon, joka koostui työikäisten terveysliikunta- sekä ravitsemussuosituksista, työikäisten liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä etäohjauksesta fysioterapiassa. Ohjauksissa otettiin erityisesti huomioon ohjattavien yksilölliset tarpeet. Ohjauskertojen jälkeen toteutettiin teemahaastattelu videoneuvottelun välityksellä. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka avulla muodostui vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Työikäisen henkilön liikuntaneuvonnassa etäohjaus toimi tällä tutkimusasetelmalla hyvin, ja se kannusti liikunnan harrastamiseen. Kotona olemisen mahdollisuus sekä osallistumisen helppous koettiin eduiksi. Ohjattavien mahdollisuus vaikuttaa ohjausten sisältöjen suunnitteluun nousi tärkeänä asiana esiin. Vuorovaikutus koettiin etäohjauksessa erilaiseksi kuin kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa, varsinkin liikeharjoitteiden ohjauksessa. Video- ja ääniyhteyden ongelmat olivat ohjauksia vaikeuttavia tekijöitä. Google+®-sovellus koettiin helppokäyttöiseksi.
Tuloksista selvisi ohjattavien kokemukset etäohjauksen käytettävyydestä sekä tämänhetkiset kehittämishaasteet. Työn teoriaosuus sekä tulokset palvelevat henkilöitä, jotka ovat tekemisissä etäohjauksen kanssa sekä haluavat kehittää ja tutkia sitä edelleen.
Yhteistyökumppanina toimi tässä tutkimuksessa Savonlinnan Prisma, jonka henkilökunnasta valittiin kolme tutkittavaa alkukartoituslomakkeen avulla. Alkukartoituslomakkeella selvitettiin myös Prisman henkilökunnan liikunta-aktiivisuutta sekä liikuntaetuuksien käyttöä työn tilaajan toiveesta.
Tutkimusjoukkoa ohjattiin videoneuvottelua käyttäen yksilöllisesti neljä kertaa. Videoneuvottelujärjestelmänä toimi tietokone, web-kamera, Internet-yhteys sekä Google+®-sovellus. Sovellus mahdollisti kaksisuuntaisen video- ja ääniyhteyden ohjaajan ja ohjattavan välille. Neljä ohjauskertaa koostui alkuhaastattelusta, liikuntaneuvonnasta, ravintoneuvonnasta sekä liikeharjoituksista. Ohjaukset perustuivat teoriatietoon, joka koostui työikäisten terveysliikunta- sekä ravitsemussuosituksista, työikäisten liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä etäohjauksesta fysioterapiassa. Ohjauksissa otettiin erityisesti huomioon ohjattavien yksilölliset tarpeet. Ohjauskertojen jälkeen toteutettiin teemahaastattelu videoneuvottelun välityksellä. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka avulla muodostui vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Työikäisen henkilön liikuntaneuvonnassa etäohjaus toimi tällä tutkimusasetelmalla hyvin, ja se kannusti liikunnan harrastamiseen. Kotona olemisen mahdollisuus sekä osallistumisen helppous koettiin eduiksi. Ohjattavien mahdollisuus vaikuttaa ohjausten sisältöjen suunnitteluun nousi tärkeänä asiana esiin. Vuorovaikutus koettiin etäohjauksessa erilaiseksi kuin kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa, varsinkin liikeharjoitteiden ohjauksessa. Video- ja ääniyhteyden ongelmat olivat ohjauksia vaikeuttavia tekijöitä. Google+®-sovellus koettiin helppokäyttöiseksi.
Tuloksista selvisi ohjattavien kokemukset etäohjauksen käytettävyydestä sekä tämänhetkiset kehittämishaasteet. Työn teoriaosuus sekä tulokset palvelevat henkilöitä, jotka ovat tekemisissä etäohjauksen kanssa sekä haluavat kehittää ja tutkia sitä edelleen.