Päiväkodin työpajatoiminta lasten näkökulmasta
Kortelainen, Satu; Stigell, Heidi (2009)
Kortelainen, Satu
Stigell, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909144517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909144517
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut mukana varhaiskasvatuksen VKK-Metro-hankkeessa vuosina 2008−2009, jossa opinnäytetyömme toteutettiin. Hankkeessa ovat mukana pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto ja sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. Tarkoituksena on tutkia ja kehittää varhaiskasvatuksen toiminnan dokumentointiin ja arviointiin liittyviä teemoja sekä lisätä varhaiskasvatuksen tutkimustietoa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä helsinkiläisen päiväkoti Auringonkukan kanssa. Päiväkodin hankkeeseen liittyviä kehittämistehtäviä olivat lasten työpajojen havainnoinnin, dokumentoinnin ja arvioinnin kehittäminen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia sitä, miten sitoutuneita lapset ovat toimintaansa työpajassa ja miten lapset kokevat työpajassa työskentelyn.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruu tapahtui LIS-YC (The Leuven Involvement Scale for Young Children)-lapsihavainnoinnin sekä teemahaastattelun avulla. Aineistot analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella lasten sitoutuneisuuden tasot vaihtelivat sen mukaan, mikä toiminta oli kyseessä. Myös lapsikohtaisia eroja oli havaittavissa. Tulokset osoittivat, että työpaja antoi jokaiselle lapselle mahdollisuuden uusiin kokemuksiin ja mahdollisuuden oppia jotain uutta, vaikka teema ja ympäristö olivat lapsille entuudestaan tuttuja. Kukin lapsista sai ainakin jonkinasteista tyydytystä työpajan toiminnasta.
Tulokset osoittivat, että lapsilla oli hyvä mahdollisuus osallistumiseen työpajamuotoisessa pienryhmätoiminnassa. Lapset saivat suunnitella ja toteuttaa toimintaa keskenään aikuisen pysytellessä taustalla. He saivat käyttää luovuuttaan ja vaikuttaa tehtävien lopputulokseen. Työpajassa toimittiin lasten ehdoilla ja lapset pitivätkin omaa rooliaan työpajan toiminnassa merkityksellisenä asiana.
Työpajassa lapset saivat yksilöllistä huomiota ja heillä oli mahdollisuus tehdä työnsä loppuun rauhassa. Vuorovaikutus nimenomaan aikuisen kanssa ja aikuiselta saatu huomio oli joillekin lapsista osa heidän saamastaan tyydytyksestä. Tämä vaikutti osaltaan lasten toimintaan sitoutumiseen sitä vahvistaen.
Tulosten perusteella työpajatoiminnan tulee olla sopivan pituista ja toiminnassa tulisi välttää pitkiä odotteluhetkiä, jotta lapsi pystyy olemaan sitoutunut toimintaan. Myös työpajassa olevien lasten määrän tulee olla sopiva suhteessa aikuisten määrään, jotta yksilöllisen huomion saamisen periaate toteutuisi mahdollisimman hyvin. Lisäksi pienryhmämuotoinen työpajatoiminta tarjoaa aikuiselle hyvän tilaisuuden lapsen havainnointiin ja arviointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä helsinkiläisen päiväkoti Auringonkukan kanssa. Päiväkodin hankkeeseen liittyviä kehittämistehtäviä olivat lasten työpajojen havainnoinnin, dokumentoinnin ja arvioinnin kehittäminen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia sitä, miten sitoutuneita lapset ovat toimintaansa työpajassa ja miten lapset kokevat työpajassa työskentelyn.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruu tapahtui LIS-YC (The Leuven Involvement Scale for Young Children)-lapsihavainnoinnin sekä teemahaastattelun avulla. Aineistot analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella lasten sitoutuneisuuden tasot vaihtelivat sen mukaan, mikä toiminta oli kyseessä. Myös lapsikohtaisia eroja oli havaittavissa. Tulokset osoittivat, että työpaja antoi jokaiselle lapselle mahdollisuuden uusiin kokemuksiin ja mahdollisuuden oppia jotain uutta, vaikka teema ja ympäristö olivat lapsille entuudestaan tuttuja. Kukin lapsista sai ainakin jonkinasteista tyydytystä työpajan toiminnasta.
Tulokset osoittivat, että lapsilla oli hyvä mahdollisuus osallistumiseen työpajamuotoisessa pienryhmätoiminnassa. Lapset saivat suunnitella ja toteuttaa toimintaa keskenään aikuisen pysytellessä taustalla. He saivat käyttää luovuuttaan ja vaikuttaa tehtävien lopputulokseen. Työpajassa toimittiin lasten ehdoilla ja lapset pitivätkin omaa rooliaan työpajan toiminnassa merkityksellisenä asiana.
Työpajassa lapset saivat yksilöllistä huomiota ja heillä oli mahdollisuus tehdä työnsä loppuun rauhassa. Vuorovaikutus nimenomaan aikuisen kanssa ja aikuiselta saatu huomio oli joillekin lapsista osa heidän saamastaan tyydytyksestä. Tämä vaikutti osaltaan lasten toimintaan sitoutumiseen sitä vahvistaen.
Tulosten perusteella työpajatoiminnan tulee olla sopivan pituista ja toiminnassa tulisi välttää pitkiä odotteluhetkiä, jotta lapsi pystyy olemaan sitoutunut toimintaan. Myös työpajassa olevien lasten määrän tulee olla sopiva suhteessa aikuisten määrään, jotta yksilöllisen huomion saamisen periaate toteutuisi mahdollisimman hyvin. Lisäksi pienryhmämuotoinen työpajatoiminta tarjoaa aikuiselle hyvän tilaisuuden lapsen havainnointiin ja arviointiin.