Harmoninen liike muodon määrittäjänä : Analyysi Joseph Haydnin pianosonaatista Hob: XVI/II no.52 Es-duuri
Koivisto, Pekka (2012)
Koivisto, Pekka
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097147
Tiivistelmä
Tonaalisen musiikin muoto-oppia on perinteisesti opetettu niin sanotusti teemalähtöisesti. Teemalähtöinen malli kuitenkin perustuu 1800-luvun ihanteisiin, ja siksi se joissakin tapauksissa on analyysimenetelmänä hieman ongelmallinen sitä vanhempaa musiikkia tutkittaessa. Tarkasteltaessa 1700-luvun klassikkojen musiikkia onkin musiikinteoreettisessa tutkimuksessa yhä enemmän lähdetty 1700-luvun teoreetikkojen ja musiikinkirjoittajien näkökulmasta hahmottaa musiikillisia rakenteita sen tonaalisten prinsiippien kautta teemalähtöisyyden sijaan.
Tutkimustehtävänäni oli tehdä eräästä Haydnin sonaatin ensimmäisestä osasta juuri tällainen harmonialähtöinen analyysi. Halusin selvittää, miten tällainen analyysimalli toimii käytännössä, kun sitä sovelletaan johonkin teokseen. Käytin tutkimuksessani William Rothsteinin kirjassaan Phrase Rhyhtm in Tonal Music esittelemää fraasirytmiteoriaa, sekä täydensin analyysiani H.C Kochin ja Leonard Ratnerin ajatuksilla. Lopputuloksena opin mielestäni hahmottamaan klassis-romanttista musiikkia myös soittajana paremmin ja innostuin tutkimaan soittimeni repertuaaria tarkemmin.
Tutkimustehtävänäni oli tehdä eräästä Haydnin sonaatin ensimmäisestä osasta juuri tällainen harmonialähtöinen analyysi. Halusin selvittää, miten tällainen analyysimalli toimii käytännössä, kun sitä sovelletaan johonkin teokseen. Käytin tutkimuksessani William Rothsteinin kirjassaan Phrase Rhyhtm in Tonal Music esittelemää fraasirytmiteoriaa, sekä täydensin analyysiani H.C Kochin ja Leonard Ratnerin ajatuksilla. Lopputuloksena opin mielestäni hahmottamaan klassis-romanttista musiikkia myös soittajana paremmin ja innostuin tutkimaan soittimeni repertuaaria tarkemmin.