Viemäröinnin vaikutukset Tornion Keropudas-Karunki-alueella
Liisanantti, Hanna (2012)
Liisanantti, Hanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097195
Tiivistelmä
Tornioon rakennetaan viemäriä haja-asutusalueelle Keropudas–Karunki-alueella. Viemäröinnin pituus on noin 25 km. Viemäröinnillä saadaan johdettua jätevedet Karungin jätevedenpuhdistamolta Haaparanta-Tornion jätevedenpuhdistamolle Bottenvikens Reningsverketille. Karungin jätevedenpuhdistamo on saneeraustarpeessa. Samalla saadaan viemäröityä haja-asutuksen jätevedet siirtoviemärin alueelta. Viemäröimällä saadaan vähennettyä Tornionjokilaakson asukkaiden jätevesien fosfori-, typpi- ja kiintoaineskuormituksen vaikutusta Tornionjokeen. Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin(2000) mukaan vesien tilan tulisi olla vuoteen 2015 mennessä hyvässä tilassa, ja viemäröinti alueella tulee parantamaan veden laatua. Tällä hetkellä veden laatu on osittain luokiteltu tyydyttäväksi. Vuonna 2016 tulee voimaan hajajätevesiasetus, jonka mukaan kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tulisi olla ajan mukaiset. Viemäröinnillä asukkaat välttyvät kiinteistökohtaisten järjestelmien uusimiselta.
Työssä tehdyissä kuormituslaskuista havaittiin, että luonnonhuuhtoumasta syntyvät ravinteet ovat Tornionjokea suurin kuormittava tekijä, mutta luonnonhuuhtoumasta syntyvät ravinteet eivät ole biomassoille käyttökelpoisessa muodossa. Ihmisperäinen jätevesi sisältää ravinteita, jotka ovat biomassoille käyttökelpoisessa muodossa. Tämän vuoksi ihmisperäisiä jätevesien vaikutusta ympäristöön tulisi vähentää. Ihmisperäisiä jätevedenlähteitä Tornionjoella ovat maatalous, haja-asutus, jätevedenpuhdistamot, teollisuus, kalankasvatus, turvetuotanto ja metsätalous. Kuormituslaskujen lisäksi työssä tehtiin vertailua kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien puhdistuksesta. Työssä on myös kustannusvertailua kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistusjärjestelmistä ja viemäröinnistä alueella.
Tornionjokilaakson eteläisimmässä osassa Tornionjokisuulla asuu iso osa Tornionjokilaakson asukkaista, joten viemäröinti Keropudas-Karunki- alueella tulee vähentämään jäteveden ympäristövaikutuksia. Viemäröinnin myötä Tornionjoen kuormitus ja biomassojen ravinteet vähenevät, joka minimoi myös rehevöitymisen.
Työssä tehdyissä kuormituslaskuista havaittiin, että luonnonhuuhtoumasta syntyvät ravinteet ovat Tornionjokea suurin kuormittava tekijä, mutta luonnonhuuhtoumasta syntyvät ravinteet eivät ole biomassoille käyttökelpoisessa muodossa. Ihmisperäinen jätevesi sisältää ravinteita, jotka ovat biomassoille käyttökelpoisessa muodossa. Tämän vuoksi ihmisperäisiä jätevesien vaikutusta ympäristöön tulisi vähentää. Ihmisperäisiä jätevedenlähteitä Tornionjoella ovat maatalous, haja-asutus, jätevedenpuhdistamot, teollisuus, kalankasvatus, turvetuotanto ja metsätalous. Kuormituslaskujen lisäksi työssä tehtiin vertailua kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien puhdistuksesta. Työssä on myös kustannusvertailua kiinteistökohtaisista jätevedenpuhdistusjärjestelmistä ja viemäröinnistä alueella.
Tornionjokilaakson eteläisimmässä osassa Tornionjokisuulla asuu iso osa Tornionjokilaakson asukkaista, joten viemäröinti Keropudas-Karunki- alueella tulee vähentämään jäteveden ympäristövaikutuksia. Viemäröinnin myötä Tornionjoen kuormitus ja biomassojen ravinteet vähenevät, joka minimoi myös rehevöitymisen.