Lääketeollisuuden ilmastointijärjestelmien energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset
Mäkinen, Markku (2012)
Mäkinen, Markku
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086960
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin lääketeollisuuden ilmastointijärjestelmien energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia kuvitteellisen referenssikohteen avulla. Ensimmäiseksi selvitettiin lääketeollisuuden liiketoimintaympäristön tekijöitä ja energian käytön merkitystä hyödyntämällä saatavilla olevaa ohjeistusta energiatehokkuuden parantamiseen ilmastointijärjestelmissä, jotka palvelevat nimenomaisesti lääketeollisuutta. Opinnäytetyössä annettiin myös yleiskuvaus puhdastilatyyppikohtaisista ilmastointijärjestelmistä.
Toiseksi opinnäytetyössä laskettiin kuvitteellisen referenssikohteen tunnusluvut energiankulutuksille ja CO2 ominaispäästöille neljälle Suomen säävyöhykkeelle ja erilaisille energiamuodoille. Laskenta suoritettiin karkean tasoisena perustuen Suomen Rakentamismääräyskokoelman osien D2, D3 ja D5 2007, 2010 ja 2012 laskentamääräyksiin ja sääntöihin. Laskennassa selvitettiin SFP-lukuun vaikuttavia tekijöitä, kuten ilmastointikojeiden otsapintanopeuksia ja kanavistojen painehäviöitä. Laskennasta myöskin ilmeni niin sanottua kriittisten parametrien (esimerkiksi huonelämpötila ja kosteus) merkitys energiankulutukselle ja siitä johtuen CO2-ominaispäästöille. Laskennan tarkoituksena oli selventää niitä energiankulutuksen eroja, jotka syntyvät keskeytymättömän kolmivuorotyön ja keskeytyvän yksivuorotyön välillä. Laskennasta selvisi edellä mainittujen asioiden lisäksi kohtuullisen ylimitoituksen merkitys.
Opinnäytetyön kolmas ja tärkein päämäärä oli selvittää kuvitteellisen referenssikohteen tunnuslukujen laskennan kautta ne tekijät, joilla on vaikutusta, kun lääketeollisuusyritys tekee investointipäätöksiä. Investointipäätöksessä huomioidaan tuotantolaitoksen sijoituspaikan merkitys energiankulutukselle ja ympäristövaikutuksille. Opinnäytetyöstä selvisi, ettei yksiselitteistä vastausta voitu antaa, koska laskennan tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset olivat ristiriitaisia ja synnyttivät osaltaan uusia kysymyksiä.
Toiseksi opinnäytetyössä laskettiin kuvitteellisen referenssikohteen tunnusluvut energiankulutuksille ja CO2 ominaispäästöille neljälle Suomen säävyöhykkeelle ja erilaisille energiamuodoille. Laskenta suoritettiin karkean tasoisena perustuen Suomen Rakentamismääräyskokoelman osien D2, D3 ja D5 2007, 2010 ja 2012 laskentamääräyksiin ja sääntöihin. Laskennassa selvitettiin SFP-lukuun vaikuttavia tekijöitä, kuten ilmastointikojeiden otsapintanopeuksia ja kanavistojen painehäviöitä. Laskennasta myöskin ilmeni niin sanottua kriittisten parametrien (esimerkiksi huonelämpötila ja kosteus) merkitys energiankulutukselle ja siitä johtuen CO2-ominaispäästöille. Laskennan tarkoituksena oli selventää niitä energiankulutuksen eroja, jotka syntyvät keskeytymättömän kolmivuorotyön ja keskeytyvän yksivuorotyön välillä. Laskennasta selvisi edellä mainittujen asioiden lisäksi kohtuullisen ylimitoituksen merkitys.
Opinnäytetyön kolmas ja tärkein päämäärä oli selvittää kuvitteellisen referenssikohteen tunnuslukujen laskennan kautta ne tekijät, joilla on vaikutusta, kun lääketeollisuusyritys tekee investointipäätöksiä. Investointipäätöksessä huomioidaan tuotantolaitoksen sijoituspaikan merkitys energiankulutukselle ja ympäristövaikutuksille. Opinnäytetyöstä selvisi, ettei yksiselitteistä vastausta voitu antaa, koska laskennan tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset olivat ristiriitaisia ja synnyttivät osaltaan uusia kysymyksiä.