Kukkasia vai kantoja polulla? : Terveyden edistäminen ikääntyneiden omaishoitajien näkökulmasta
Leinonen, Kirsi (2009)
Leinonen, Kirsi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909224636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909224636
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten omaishoitajien käsityksiä terveytensä edistämisestä. Opinnäytetyö vastaa kysymyksiin miten omaishoitajat edistävät omaa terveyttään, millaiset seikat edesauttavat tai hankaloittavat omaishoitajien mahdollisuuksia edistää omaa terveyttään ja millaisia toiveita omaishoitajilla on terveytensä edistämisen suhteen. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja kehittää osaltaan omaishoitajien tukimuotoja Vantaalla.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla yksitoista vähintään 65-vuotiasta vantaalaista omaishoitajaa, jotka olivat tehneet omaishoitosopimuksen Vantaan kaupungin kanssa. Omaishoitajat asuivat eri puolilla kaupunkia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Omaishoitajat edistivät terveyttään moni eri tavoin, mutta omaishoito huomioiden. He pyrkivät harrastamaan liikuntaa, huolehtimaan hyvästä ravitsemuksesta ja ihmissuhteista. He käyttivät erilaisia mielenhallintakeinoja, kuten ohjasivat omaa ajatteluaan positiiviseen suuntaan ja käyttivät luovia arkipäivän toimintatapoja sekä hyödynsivät hankkimaansa tietoa arjen hallintaan. He olivat myös hakeutuneet terveyttä edistävän ympäristön piiriin. Omaishoitajien terveyden edistäminen helpottui omaishoitoperheen elämäntilannetta tukevilla seikoilla; jos he saivat riittävästi apua ja tukea, omaishoitoperheessä vallitsi vakaa tilanne ja ympäristö oli terveyttä edistävä. Teknologian hyödyntäminen nousi esille omaishoitajan vapautta lisäävänä elementtinä. Omaishoitajien terveyden edistämisen taakkana oli omaishoitajan kaksinkertainen kuormitus. Hoidettava oli aina ensisijalla, omaishoito oli stressaavaa, omaishoitajien oma fyysinen jaksaminen oli koetuksella ja avun ja tuen saaminen oli riittämätöntä. Omaishoitajat toivoivat terveytensä edistämiseksi hyvinvoinnin parantumista liikuntamahdollisuuksia parantamalla, mahdollisuuksilla kohentaa mielialaa jakamalla asioita toisen ihmisen kanssa tai mahdollisuudella viettää lomaa. Lisää vapautta he toivoivat saavansa sijaishoitojärjestelyillä ja laajemmilla päivätoimintapalveluilla. Omaishoitajat toivoivat myös helposti lähestyttävää terveyspalvelua ja säännöllisiä terveystarkastuksia sekä parannuksia oikeuksiinsa muun muassa riittävän tiedon saannin ja paremman taloudellisen tuen muodossa.
Omaishoitajan ja hoidettavan hyvinvointi kietoutuu toisiinsa, joten omaishoitajan terveyden edistämisessä on otettava huomioon omaishoitoperheen tilanne. Omaishoitajat ovat usein sidoksissa hoidettavaansa ja omaehtoinenkin terveyden edistäminen onnistuu omaishoidon asettamissa rajoissa. Erilaisten tukitoimien avulla voitaisiin omaishoitajia kannustaa edistämään omaa terveyttään.
Kehittämisehdotuksena ehdotetaan 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien säännöllisiä terveystarkastuksia. Tätä varten opinnäytetyön tuotoksena on syntynyt omaishoitajien terveystarkastuslomake. Lisäksi ehdotetaan puhelinpalvelun perustamista, sijaishoitojärjestelmän kehittämistä, teknologian laitteiden kuten ikääntyneille suunnattujen puhelimien ja tietokoneen käytön tehostamista omaishoitoperheissä, omaishoitajien avoimen tapaamispaikan järjestämistä sekä sporttikortin tarjoamista kaikille siitä kiinnostuneille iäkkäille omaishoitajille. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää terveystarkastusten käyttöön oton jälkeen koettua hyötyä terveystarkastuksista sekä teknologian laitteiden tehostetun käytön merkitystä omaishoitajan apuna.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla yksitoista vähintään 65-vuotiasta vantaalaista omaishoitajaa, jotka olivat tehneet omaishoitosopimuksen Vantaan kaupungin kanssa. Omaishoitajat asuivat eri puolilla kaupunkia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Omaishoitajat edistivät terveyttään moni eri tavoin, mutta omaishoito huomioiden. He pyrkivät harrastamaan liikuntaa, huolehtimaan hyvästä ravitsemuksesta ja ihmissuhteista. He käyttivät erilaisia mielenhallintakeinoja, kuten ohjasivat omaa ajatteluaan positiiviseen suuntaan ja käyttivät luovia arkipäivän toimintatapoja sekä hyödynsivät hankkimaansa tietoa arjen hallintaan. He olivat myös hakeutuneet terveyttä edistävän ympäristön piiriin. Omaishoitajien terveyden edistäminen helpottui omaishoitoperheen elämäntilannetta tukevilla seikoilla; jos he saivat riittävästi apua ja tukea, omaishoitoperheessä vallitsi vakaa tilanne ja ympäristö oli terveyttä edistävä. Teknologian hyödyntäminen nousi esille omaishoitajan vapautta lisäävänä elementtinä. Omaishoitajien terveyden edistämisen taakkana oli omaishoitajan kaksinkertainen kuormitus. Hoidettava oli aina ensisijalla, omaishoito oli stressaavaa, omaishoitajien oma fyysinen jaksaminen oli koetuksella ja avun ja tuen saaminen oli riittämätöntä. Omaishoitajat toivoivat terveytensä edistämiseksi hyvinvoinnin parantumista liikuntamahdollisuuksia parantamalla, mahdollisuuksilla kohentaa mielialaa jakamalla asioita toisen ihmisen kanssa tai mahdollisuudella viettää lomaa. Lisää vapautta he toivoivat saavansa sijaishoitojärjestelyillä ja laajemmilla päivätoimintapalveluilla. Omaishoitajat toivoivat myös helposti lähestyttävää terveyspalvelua ja säännöllisiä terveystarkastuksia sekä parannuksia oikeuksiinsa muun muassa riittävän tiedon saannin ja paremman taloudellisen tuen muodossa.
Omaishoitajan ja hoidettavan hyvinvointi kietoutuu toisiinsa, joten omaishoitajan terveyden edistämisessä on otettava huomioon omaishoitoperheen tilanne. Omaishoitajat ovat usein sidoksissa hoidettavaansa ja omaehtoinenkin terveyden edistäminen onnistuu omaishoidon asettamissa rajoissa. Erilaisten tukitoimien avulla voitaisiin omaishoitajia kannustaa edistämään omaa terveyttään.
Kehittämisehdotuksena ehdotetaan 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien säännöllisiä terveystarkastuksia. Tätä varten opinnäytetyön tuotoksena on syntynyt omaishoitajien terveystarkastuslomake. Lisäksi ehdotetaan puhelinpalvelun perustamista, sijaishoitojärjestelmän kehittämistä, teknologian laitteiden kuten ikääntyneille suunnattujen puhelimien ja tietokoneen käytön tehostamista omaishoitoperheissä, omaishoitajien avoimen tapaamispaikan järjestämistä sekä sporttikortin tarjoamista kaikille siitä kiinnostuneille iäkkäille omaishoitajille. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää terveystarkastusten käyttöön oton jälkeen koettua hyötyä terveystarkastuksista sekä teknologian laitteiden tehostetun käytön merkitystä omaishoitajan apuna.