Neurokirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus
Patajoki, Maija; Järvinen, Marjo (2012)
Patajoki, Maija
Järvinen, Marjo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107407
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa neurokirurgisen potilaan hoidon jatkuvuutta, kun potilas siirtyi neurokirurgiselta vuodeosastolta jatkohoito-osastolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää neurokirurgiselle vuodeosastolle, mitä tietoa jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunta tarvitsee, jotta neurokirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus paranee. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaista koulutusta jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunta haluaa neurokirurgisen potilaan hoitotyön kehittämiseksi sekä hoidon turvallisuuden parantamiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto (N=52) kerättiin kahden terveyskeskuksen, kahden aluesairaalan ja kahden keskussairaalan jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunnalta. Kysely tehtiin sähköpostin välityksellä e-lomakkeella, joka muodostui 12 strukturoiduista sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti, avoimet kysymykset sisällön erittelyä käyttäen.
Tulokset osoittavat, että jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunta sai melko hyvin tietoa osastolleen siirtyvästä neurokirurgisesta potilaasta. Hoitotyön osa-alueista saatiin eniten tietoa potilaan peruselintoiminnoista, tajunnantasosta/neurologisesta tilanteesta sekä lääke/nestehoidosta. Toisaalta näistä alueista koettiin tarvittavan vielä tarkempaa tietoa lähettävältä osastolta. Kysyimme myös, mitä tietoa hoitohenkilökunta halusi, jotta potilaan hoidon jatkuvuus toteutuisi. Lisää tietoa haluttiin potilaan avuntarpeesta, ravitsemuksesta ja kivun hoidosta. Vaikka enemmistö vastaajista koki neurokirurgisen potilaan hoitotyön osaamisensa melko hyväksi, he halusivat lisäkoulutusta potilaan tarkkailusta, mahdollisista komplikaatioista ja niiden hoidosta sekä kuntoutuksesta.
Tämä opinnäytetyö antaa tietoa kaikille lukijoilleen neurokirurgisen potilaan hoitotyöstä sekä jatkohoidosta potilaan siirtyessä hoitotasolta toiselle erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Tulosten perusteella voidaan parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta sekä turvallisuutta kehittämällä tiedon siirtoa ja hoitohenkilökunnan ammatillista osaamista.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto (N=52) kerättiin kahden terveyskeskuksen, kahden aluesairaalan ja kahden keskussairaalan jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunnalta. Kysely tehtiin sähköpostin välityksellä e-lomakkeella, joka muodostui 12 strukturoiduista sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti, avoimet kysymykset sisällön erittelyä käyttäen.
Tulokset osoittavat, että jatkohoito-osastojen hoitohenkilökunta sai melko hyvin tietoa osastolleen siirtyvästä neurokirurgisesta potilaasta. Hoitotyön osa-alueista saatiin eniten tietoa potilaan peruselintoiminnoista, tajunnantasosta/neurologisesta tilanteesta sekä lääke/nestehoidosta. Toisaalta näistä alueista koettiin tarvittavan vielä tarkempaa tietoa lähettävältä osastolta. Kysyimme myös, mitä tietoa hoitohenkilökunta halusi, jotta potilaan hoidon jatkuvuus toteutuisi. Lisää tietoa haluttiin potilaan avuntarpeesta, ravitsemuksesta ja kivun hoidosta. Vaikka enemmistö vastaajista koki neurokirurgisen potilaan hoitotyön osaamisensa melko hyväksi, he halusivat lisäkoulutusta potilaan tarkkailusta, mahdollisista komplikaatioista ja niiden hoidosta sekä kuntoutuksesta.
Tämä opinnäytetyö antaa tietoa kaikille lukijoilleen neurokirurgisen potilaan hoitotyöstä sekä jatkohoidosta potilaan siirtyessä hoitotasolta toiselle erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Tulosten perusteella voidaan parantaa potilaan hoidon jatkuvuutta sekä turvallisuutta kehittämällä tiedon siirtoa ja hoitohenkilökunnan ammatillista osaamista.