Lahjasukusoluhoidoilla lapsen saaneiden vanhempien kokemuksia perhe-elämästä lapsen syntymän jälkeen
Mäkinen, Jenni (2012)
Mäkinen, Jenni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107460
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on lahjasukusoluperheet. Tarkoituksena oli kuvata lahjasukusoluhoidoilla lapsen saaneiden vanhempien kokemuksia perhe-elämästä lapsen syntymän jälkeen sekä kerätä tietoa heidän saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta lahjasukusoluprosessin aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada hyödynnettävää tietoa lahjasukusoluperheistä lapsettomien yhdistys Simpukka ry:lle.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kanssa. Tiedon antajina olivat lahjasukusolun avulla lapsen saaneet perheet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka Simpukka ry julkaisi Helminauhafoorumilla sekä lähetti sähköpostitse perheille, joilla se tiesi olevan yhteyksiä lahjasukusoluhoitoihin. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 10. Opinnäytetyön vastaukset analysoitiin Tixel-ohjelmalla sekä sisällön analyysiä apuna käyttäen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella jokainen vastaaja oli kertonut tai aikoo tulevaisuudessa kertoa lapselleen hänen lahjasukusolutaustastaan. Kaikki olivat keskustelleet jonkun läheisensä kanssa lahjasukusoluasioista. Läheisten suhtautuminen oli ollut myönteistä ja kiinnostunutta. Lahjasukusoluprosessilla oli ollut vahvasti positiivisia vaikutuksia parisuhteeseen. Koettiin, että prosessi oli lähentänyt heitä puolisoina. Kerrottiin myös uudesta vanhemmuuden tuomasta ulottuvuudesta parisuhteessa. Lähes kaikki olivat saaneet jonkinlaista tukea lahjasukusoluprosessin aikana. Saatuun tukeen oltiin varsin tyytyväisiä. Erityisesti vertaistukea toisista lahjasukusoluperheistä kaivattiin.
Jatkotutkimuksena tälle opinnäytetyölle voisi tehdä vastaavan kyselyn miesten näkökulmasta, sillä miesvastaajien osuus tässä opinnäytetyössä oli varsin pieni. Jatkossa voisi perehtyä myös siihen, miten perheet ovat kertoneet lapsilleen heidän taustastaan ja miten lapset ovat kerrottuun asiaan suhtautuneet. Näiden vastausten pohjalta voisi laatia pienen oppaan tai ohjelehtisen, jossa olisi ehdotelmia siitä miten lapselle kertoa. Opasta voisivat hyödyntää ne perheet, jotka miettivät miten lasta informoisi.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n kanssa. Tiedon antajina olivat lahjasukusolun avulla lapsen saaneet perheet. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka Simpukka ry julkaisi Helminauhafoorumilla sekä lähetti sähköpostitse perheille, joilla se tiesi olevan yhteyksiä lahjasukusoluhoitoihin. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 10. Opinnäytetyön vastaukset analysoitiin Tixel-ohjelmalla sekä sisällön analyysiä apuna käyttäen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella jokainen vastaaja oli kertonut tai aikoo tulevaisuudessa kertoa lapselleen hänen lahjasukusolutaustastaan. Kaikki olivat keskustelleet jonkun läheisensä kanssa lahjasukusoluasioista. Läheisten suhtautuminen oli ollut myönteistä ja kiinnostunutta. Lahjasukusoluprosessilla oli ollut vahvasti positiivisia vaikutuksia parisuhteeseen. Koettiin, että prosessi oli lähentänyt heitä puolisoina. Kerrottiin myös uudesta vanhemmuuden tuomasta ulottuvuudesta parisuhteessa. Lähes kaikki olivat saaneet jonkinlaista tukea lahjasukusoluprosessin aikana. Saatuun tukeen oltiin varsin tyytyväisiä. Erityisesti vertaistukea toisista lahjasukusoluperheistä kaivattiin.
Jatkotutkimuksena tälle opinnäytetyölle voisi tehdä vastaavan kyselyn miesten näkökulmasta, sillä miesvastaajien osuus tässä opinnäytetyössä oli varsin pieni. Jatkossa voisi perehtyä myös siihen, miten perheet ovat kertoneet lapsilleen heidän taustastaan ja miten lapset ovat kerrottuun asiaan suhtautuneet. Näiden vastausten pohjalta voisi laatia pienen oppaan tai ohjelehtisen, jossa olisi ehdotelmia siitä miten lapselle kertoa. Opasta voisivat hyödyntää ne perheet, jotka miettivät miten lasta informoisi.