Vuorovaikutus kaavoituksessa Lapin maakunnassa
Pasma, Onerva (2012)
Pasma, Onerva
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117778
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on vuorovaikutus kuntien kaavoituksessa. Kuntien tehtävänä on laatia yleis- ja asemakaavoja maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaamiseksi. Kaavoituksilla luodaan esimerkiksi teollisuus- ja asuinalueet. Kuntien kaavoituspäätökset on aiemmin tullut alistaa valtion viranomaisten hyväksyttäviksi. Sittemmin kaavoituksen valvontaa on haluttu siirtää heille, joita kaavoituspäätökset koskettavat. Päätöksentekoa ja vastuuta omasta elinympäristöstä on siirretty lähemmäs kuntalaisia.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää toteutuuko kuntien kaavoitusmenettelyssä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vuorovaikutus. Tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Keskeisin lähde on maankäyttö- ja rakennuslaki. Muita lähteitä ovat asiaan liittyvä lainsäädäntö, asetukset ja ympäristöministeriön ohjeet. Tutkimus on myös laadullinen. Työhöni kuuluvat oikeustapaukset sekä teemahaastattelu. Tein haastattelun haastattelemalla kaavoitusasioihin erikoistunutta Rovaniemen hallinto-oikeuden tuomaria.
Vuorovaikutus kaavoituksessa tarkoittaa kunnan ja osallisten välillä käytävää tiedonvaihtoa sekä keskustelua yhteisen ja onnistuneen kaavahankkeen aikaansaamiseksi. Kunnan täytyy muun muassa tiedottaa kaavahankkeista ja järjestää yleisötilaisuuksia, jotta osalliset voivat tutustua kaavaehdotukseen sekä lausua siitä oman mielipiteensä. Kaavoitusta valmisteleva kunta antaa vastineen perusteluineen valmisteluvaiheessa esitettyihin mielipiteisiin ja ehdotusvaiheessa muistutuksiin. Jokaisen muistutuksen tekijän tekemällä mielipiteellä ei kuitenkaan voi olla vaikutusta, koska kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Mielipiteistä kerätään yhteenveto ja pyritään löytämään kaikkia tyydyttävä ja lain sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Osallisista juuri yksityiset maanomistajat tuntevat usein tulleensa väärin kohdelluiksi. Heidän mielipiteensä oli, että vuorovaikutus ei viranomaisten taholta toteudu, vaikka kaavoitusviranomaiset olivat menetelleet kaavoitusprosessissa lain edellyttämällä tavalla.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää toteutuuko kuntien kaavoitusmenettelyssä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä vuorovaikutus. Tutkimusmenetelmänä on lainoppi. Keskeisin lähde on maankäyttö- ja rakennuslaki. Muita lähteitä ovat asiaan liittyvä lainsäädäntö, asetukset ja ympäristöministeriön ohjeet. Tutkimus on myös laadullinen. Työhöni kuuluvat oikeustapaukset sekä teemahaastattelu. Tein haastattelun haastattelemalla kaavoitusasioihin erikoistunutta Rovaniemen hallinto-oikeuden tuomaria.
Vuorovaikutus kaavoituksessa tarkoittaa kunnan ja osallisten välillä käytävää tiedonvaihtoa sekä keskustelua yhteisen ja onnistuneen kaavahankkeen aikaansaamiseksi. Kunnan täytyy muun muassa tiedottaa kaavahankkeista ja järjestää yleisötilaisuuksia, jotta osalliset voivat tutustua kaavaehdotukseen sekä lausua siitä oman mielipiteensä. Kaavoitusta valmisteleva kunta antaa vastineen perusteluineen valmisteluvaiheessa esitettyihin mielipiteisiin ja ehdotusvaiheessa muistutuksiin. Jokaisen muistutuksen tekijän tekemällä mielipiteellä ei kuitenkaan voi olla vaikutusta, koska kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Mielipiteistä kerätään yhteenveto ja pyritään löytämään kaikkia tyydyttävä ja lain sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Osallisista juuri yksityiset maanomistajat tuntevat usein tulleensa väärin kohdelluiksi. Heidän mielipiteensä oli, että vuorovaikutus ei viranomaisten taholta toteudu, vaikka kaavoitusviranomaiset olivat menetelleet kaavoitusprosessissa lain edellyttämällä tavalla.