"Omalla persoonalla tehtävää työtä" : Haastavassa työssä toimivien lastensuojelun perhetyöntekijöiden rooli auttaa perheitä, joissa esiintyy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa
Frilander, Netta; Nousiainen, Anniina; Rahikainen, Sanna (2009)
Frilander, Netta
Nousiainen, Anniina
Rahikainen, Sanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909304731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909304731
Tiivistelmä
Frilander, Netta, Nousiainen, Anniina & Rahikainen, Sanna. ”Omalla persoonalla tehtävää työtä.” Haastavassa työssä toimivien lastensuojelun perhetyöntekijöiden rooli auttaa perheitä, joissa esiintyy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Pieksämäki, syksy 2009, 86 sivua, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, lastentarhanopettajan kelpoisuus, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perhetyöntekijöiden roolia niiden perheiden auttajina, missä esiintyy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Pyrimme selvittämään myös perhetyöntekijöiden työssä jaksamisen haasteita ja heidän keinojaan selviytyä haastavasta työstä.
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineisto koostuu kuuden perhetyöntekijän haastattelusta, jotka on tehty keväällä 2009 Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus.
Saadun aineiston avulla pyritään selvittämään, kuinka perhetyöntekijät pystyvät työssään vaikuttamaan väkivaltaperheiden tilanteisiin ja saamaan muutosta aikaiseksi. Tarkastelun kohteena oli perhetyöntekijöiden valmiudet kohdata perheitä sekä puuttua niissä ilmenevään väkivaltaan. Haastattelujen avulla saatiin tietoa myös perhetyöntekijöiden käytettävissä olevista resursseista ja voimavaroista. Tutkimuksessa on pyritty tuomaan esille haastateltavina olleiden perhetyöntekijöiden näkökulmia ja kokemuksia heidän mahdollisuuksistaan auttaa väkivaltaperheitä.
Keskeisiksi tuloksiksi työssä nousivat perhetyöntekijän roolin tärkeys auttaa väkivaltaperheitä ja työntekijöiden taidot saada perheissä positiivisia muutoksia aikaan. Tämä tekee perhetyöstä tuloksellista ja hyödyllistä. Työn tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus ovat osaksi vaikuttaneet perhetyön tuloksellisuuteen. Perhetyöntekijä käyttää työssään monia eri auttamisen ja tukemisen keinoja, joista tutkimuksessa keskeisimmiksi nousi avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus sekä erilaiset lomakkeet, joiden avulla pystytään kartoittamaan perheen tilannetta. Perhetyöntekijät kohtasivat perheissä eniten henkistä väkivaltaa. Myös fyysistä väkivaltaa ja lapsen laiminlyöntiä esiintyi.
Perhetyöntekijät arvioivat keskeisimmiksi syiksi väkivallan käytölle muun muassa huono taloudellinen tilanne, vanhempien väsymys ja masennus, päihteiden käyttö, perheiden riitainen tilanne sekä yksinhuoltajuus. Perhetyöntekijät tunnistavat väkivaltaa perheissä havainnoimalla lapsessa fyysisiä merkkejä sekä hänen käyttäytymistään. Väkivaltaan puuttumisen tulee tapahtua välittömästi ja asia on vietävä eteenpäin sosiaalityöntekijälle. Tutkimustulosten perusteella perhetyöntekijöiden työssä jaksamiseen liittyy monia haasteita, kuten väkivaltaperheiden kohtaaminen. Jaksamista kuitenkin edistävät muun muassa koulutukset ja yhteistyöverkosto sekä omat henkilökohtaiset keinot.
Asiasanat: lastensuojelu, lastensuojelun perhetyö, perhetyöntekijä, perheväkivalta, työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, lastentarhanopettajan kelpoisuus, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perhetyöntekijöiden roolia niiden perheiden auttajina, missä esiintyy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Pyrimme selvittämään myös perhetyöntekijöiden työssä jaksamisen haasteita ja heidän keinojaan selviytyä haastavasta työstä.
Aineiston keruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineisto koostuu kuuden perhetyöntekijän haastattelusta, jotka on tehty keväällä 2009 Jyväskylässä ja Pieksämäellä. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus.
Saadun aineiston avulla pyritään selvittämään, kuinka perhetyöntekijät pystyvät työssään vaikuttamaan väkivaltaperheiden tilanteisiin ja saamaan muutosta aikaiseksi. Tarkastelun kohteena oli perhetyöntekijöiden valmiudet kohdata perheitä sekä puuttua niissä ilmenevään väkivaltaan. Haastattelujen avulla saatiin tietoa myös perhetyöntekijöiden käytettävissä olevista resursseista ja voimavaroista. Tutkimuksessa on pyritty tuomaan esille haastateltavina olleiden perhetyöntekijöiden näkökulmia ja kokemuksia heidän mahdollisuuksistaan auttaa väkivaltaperheitä.
Keskeisiksi tuloksiksi työssä nousivat perhetyöntekijän roolin tärkeys auttaa väkivaltaperheitä ja työntekijöiden taidot saada perheissä positiivisia muutoksia aikaan. Tämä tekee perhetyöstä tuloksellista ja hyödyllistä. Työn tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus ovat osaksi vaikuttaneet perhetyön tuloksellisuuteen. Perhetyöntekijä käyttää työssään monia eri auttamisen ja tukemisen keinoja, joista tutkimuksessa keskeisimmiksi nousi avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus sekä erilaiset lomakkeet, joiden avulla pystytään kartoittamaan perheen tilannetta. Perhetyöntekijät kohtasivat perheissä eniten henkistä väkivaltaa. Myös fyysistä väkivaltaa ja lapsen laiminlyöntiä esiintyi.
Perhetyöntekijät arvioivat keskeisimmiksi syiksi väkivallan käytölle muun muassa huono taloudellinen tilanne, vanhempien väsymys ja masennus, päihteiden käyttö, perheiden riitainen tilanne sekä yksinhuoltajuus. Perhetyöntekijät tunnistavat väkivaltaa perheissä havainnoimalla lapsessa fyysisiä merkkejä sekä hänen käyttäytymistään. Väkivaltaan puuttumisen tulee tapahtua välittömästi ja asia on vietävä eteenpäin sosiaalityöntekijälle. Tutkimustulosten perusteella perhetyöntekijöiden työssä jaksamiseen liittyy monia haasteita, kuten väkivaltaperheiden kohtaaminen. Jaksamista kuitenkin edistävät muun muassa koulutukset ja yhteistyöverkosto sekä omat henkilökohtaiset keinot.
Asiasanat: lastensuojelu, lastensuojelun perhetyö, perhetyöntekijä, perheväkivalta, työhyvinvointi, kvalitatiivinen tutkimus