Maantietunneleiden ilmanvaihto
Airola, Erno (2012)
Airola, Erno
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107509
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli kerätä tietoa maantietunneleiden ilmanvaihdosta, sitä koskevista määräyksistä ja ilmanvaihdon mitoituksesta. Tavoitteena oli maantietunnelitietopaketti, joka oli hyödyksi suunnittelutoimistolle. Työ sisälsi myös mallisuunnitelman kuvitellun maantietunnelin ilmanvaihdosta.
Suomen liikennevirasto on tunnelien hallintoviranomainen, joka antaa tunnelia koskevat määräykset ja ohjeet. Tuoreimmat määräykset ovat vuodelta 2008 ja suunnitteluohjeiden luonnos vuodelta 2005, jonka jälkeen ei ole julkaistu tarkempia suunnitteluohjeita.
Tunnelin ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Pitkittäisessä järjestelmässä ei ole kanavia vaan ilma kulkee tunnelissa puhaltimien avulla koko pinta-alalla. Poikittaisessa järjestelmässä ilma tuo-daan kanavistoissa, minkä vuoksi ilmanvaihtoon ei vaikuta muut tunnelissa esiintyvät ilmavirrat. Savunpoistoa varten tehdään joko omat kanavat savupelteineen tai savu kuljetetaan puhaltimien avulla toisesta tunneliaukosta ulos.
Ilmanvaihto mitoitetaan tunnelissa syntyvien päästöjen perusteella. Päästöihin lukeutuvat typpidioksidi, hiilimonoksidi sekä pakokaasujen hiukkaset. Nykyään hiilimonoksidin pitoisuus jää normaalia pienem-mäksi tunneleissa, koska ajoneuvot ovat kehittyneitä päästöjen osalta. Päästöjen avulla lasketaan tunneliin tarvittava ilmavirta eri tilanteita varten.
Maantietunneleihin rakennetaan ilmanvaihto laimentamaan haitallisia liikenteen päästöjä ja poistamaan tulipalossa syntyvä savu tunnelista. Suomessa uusia maantietunneleita rakennetaan harvoin, minkä vuoksi tunnelit suunnitellaan usein tapauskohtaisesti. Tämä opinnäytetyö antaa perusohjeita maantie-tunneleiden ilmanvaihdon suunnitteluun.
Suomen liikennevirasto on tunnelien hallintoviranomainen, joka antaa tunnelia koskevat määräykset ja ohjeet. Tuoreimmat määräykset ovat vuodelta 2008 ja suunnitteluohjeiden luonnos vuodelta 2005, jonka jälkeen ei ole julkaistu tarkempia suunnitteluohjeita.
Tunnelin ilmanvaihto voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. Pitkittäisessä järjestelmässä ei ole kanavia vaan ilma kulkee tunnelissa puhaltimien avulla koko pinta-alalla. Poikittaisessa järjestelmässä ilma tuo-daan kanavistoissa, minkä vuoksi ilmanvaihtoon ei vaikuta muut tunnelissa esiintyvät ilmavirrat. Savunpoistoa varten tehdään joko omat kanavat savupelteineen tai savu kuljetetaan puhaltimien avulla toisesta tunneliaukosta ulos.
Ilmanvaihto mitoitetaan tunnelissa syntyvien päästöjen perusteella. Päästöihin lukeutuvat typpidioksidi, hiilimonoksidi sekä pakokaasujen hiukkaset. Nykyään hiilimonoksidin pitoisuus jää normaalia pienem-mäksi tunneleissa, koska ajoneuvot ovat kehittyneitä päästöjen osalta. Päästöjen avulla lasketaan tunneliin tarvittava ilmavirta eri tilanteita varten.
Maantietunneleihin rakennetaan ilmanvaihto laimentamaan haitallisia liikenteen päästöjä ja poistamaan tulipalossa syntyvä savu tunnelista. Suomessa uusia maantietunneleita rakennetaan harvoin, minkä vuoksi tunnelit suunnitellaan usein tapauskohtaisesti. Tämä opinnäytetyö antaa perusohjeita maantie-tunneleiden ilmanvaihdon suunnitteluun.