Lämmönsiirtoaineet pohjavedessä : Case: Patamäki
Salonen, Sanni (2012)
Salonen, Sanni
Vaasan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117750
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on selvitetty maalämpöjärjestelmiin soveltuvia lämmönsiirtoaineseoksia
sekä mahdollisuuksien mukaan tutkittu niiden vaikutuksia Kokkolan
Patamäen pohjavesialueen vedenotolle. Työhön saatiin idea Kokkolan Santahaan
urheilualueelle syksyllä 2011 rakennetusta lämmitettävästä tekonurmesta,
joka sijaitsee Patamäen vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä ja mihin oli ongelmana
löytää käyttökelpoinen lämmönsiirtoaineseos.
Opinnäytetyön teoriaosa sisältää tietoa pohjavedestä, lämmönsiirtoaineista, maalämmöstä
sekä maalämpöä koskevasta lainsäädännöstä. Työn soveltava osio sisältää
tietoa mm. Kokkolan Patamäen pohjavesialueesta ja työssä käytetyistä tutkimusmenetelmistä.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty pistemäisen
lähteen mallia. Sen avulla on laskettu kemiallisten aineiden maksimipitoisuuksia
Patamäen vedenottamolla, kun tietyssä määritellyssä tutkimuspisteessä
tapahtuu lämmönsiirtoainevuoto ja vuotanut neste kulkeutuu pohjaveden mukana
Patamäen vedenottamolle. Pistemäisen lähteen malli huomioi kemiallisten aineiden
pitoisuudet, vuotomäärät sekä puoliintumis- ja kulkeutumisajat.
Opinnäytetyön aikana selvisi, että valmiiden lämmönsiirtoaineseosten ominaisuuksia
ei ole testattu. Tämä on puute, sillä lämmönsiirtoaineseokset käyttäytyvät
maaperässä ja pohjavedessä hyvin todennäköisesti eri tavalla kuin puhtaat kemialliset
aineet. Pistemäisen lähteen mallin tulokset osoittavat, että etyleeniglykolia ei
voida käyttää pohjavesialueella. Etanoli ja kaliumformiaatti puolestaan soveltuvat
tietyissä tapauksissa käytettäväksi pohjavesialueella.
sekä mahdollisuuksien mukaan tutkittu niiden vaikutuksia Kokkolan
Patamäen pohjavesialueen vedenotolle. Työhön saatiin idea Kokkolan Santahaan
urheilualueelle syksyllä 2011 rakennetusta lämmitettävästä tekonurmesta,
joka sijaitsee Patamäen vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä ja mihin oli ongelmana
löytää käyttökelpoinen lämmönsiirtoaineseos.
Opinnäytetyön teoriaosa sisältää tietoa pohjavedestä, lämmönsiirtoaineista, maalämmöstä
sekä maalämpöä koskevasta lainsäädännöstä. Työn soveltava osio sisältää
tietoa mm. Kokkolan Patamäen pohjavesialueesta ja työssä käytetyistä tutkimusmenetelmistä.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty pistemäisen
lähteen mallia. Sen avulla on laskettu kemiallisten aineiden maksimipitoisuuksia
Patamäen vedenottamolla, kun tietyssä määritellyssä tutkimuspisteessä
tapahtuu lämmönsiirtoainevuoto ja vuotanut neste kulkeutuu pohjaveden mukana
Patamäen vedenottamolle. Pistemäisen lähteen malli huomioi kemiallisten aineiden
pitoisuudet, vuotomäärät sekä puoliintumis- ja kulkeutumisajat.
Opinnäytetyön aikana selvisi, että valmiiden lämmönsiirtoaineseosten ominaisuuksia
ei ole testattu. Tämä on puute, sillä lämmönsiirtoaineseokset käyttäytyvät
maaperässä ja pohjavedessä hyvin todennäköisesti eri tavalla kuin puhtaat kemialliset
aineet. Pistemäisen lähteen mallin tulokset osoittavat, että etyleeniglykolia ei
voida käyttää pohjavesialueella. Etanoli ja kaliumformiaatti puolestaan soveltuvat
tietyissä tapauksissa käytettäväksi pohjavesialueella.