Biokaasun tuotanto ruokohelvestä ja lehmän lietelannasta maatilamittakaavan biokaasulaitoksella
Airaksinen, Jenni (2012)
Airaksinen, Jenni
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158357
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia ruokohelven ja lehmän lietelannan soveltuvuutta biokaasun tuotantoon maatilakokoluokan biokaasulaitoksessa. Työn toimeksiantajana toimi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), jonka vetämään Maatilojen mahdollisuudet biokaasuteknologian hyödyntämiseen Maito-suomessa eli BIOTILA -hankkeeseen työ liittyi.
Aineiston hankinta suoritettiin koejärjestelyinä MTT Maaningan biokaasulaitoksella keväällä 2011. Kokeessa biokaasulaitoksen reaktoriin syötettiin päivittäin lietelantaa (10 m3) sekä tuorekorjattua ruokohelpeä (700 kg), siten että ruokohelven osuus oli noin 20 % syötteen orgaanisesta aineesta. Biokaasuntuotto sekä -kulutustiedot ja metaanipitoisuus tallentuivat automaattisesti tietokoneelle. Syötteistä sekä lietteistä otettiin näytteitä viikoittain analyysejä varten.
Biokaasun tuotto vaihteli kokeen aikana välillä 272 - 338 Nm3/d ja metaanipitoisuus oli keskimäärin 57 %. Ruokohelven ja lehmän lietelannan yhteiskäsittelykokeessa metaanintuotto vaihteli kokeen aikana välillä 152 - 203 Nm3CH4/tVS. Tulosten perusteella tuorekorjattu ruokohelpi sopii lisäsyötteeksi kaasuntuottoa kasvattamaan lietelantaperusteiseen biokaasuprosessiin. Biokaasulaitoksen syötteeksi viljeltävän ruokohelven viljelytekniikkaan tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, jotta saataisiin tuotettua helposti sulavaa ruokohelpeä. Biokaasulaitoksen ominaisuudet ja tekniikka tulee muistaa huomioida valittaessa syötteitä, jotta prosessin ongelmilta vältyttäisiin
Aineiston hankinta suoritettiin koejärjestelyinä MTT Maaningan biokaasulaitoksella keväällä 2011. Kokeessa biokaasulaitoksen reaktoriin syötettiin päivittäin lietelantaa (10 m3) sekä tuorekorjattua ruokohelpeä (700 kg), siten että ruokohelven osuus oli noin 20 % syötteen orgaanisesta aineesta. Biokaasuntuotto sekä -kulutustiedot ja metaanipitoisuus tallentuivat automaattisesti tietokoneelle. Syötteistä sekä lietteistä otettiin näytteitä viikoittain analyysejä varten.
Biokaasun tuotto vaihteli kokeen aikana välillä 272 - 338 Nm3/d ja metaanipitoisuus oli keskimäärin 57 %. Ruokohelven ja lehmän lietelannan yhteiskäsittelykokeessa metaanintuotto vaihteli kokeen aikana välillä 152 - 203 Nm3CH4/tVS. Tulosten perusteella tuorekorjattu ruokohelpi sopii lisäsyötteeksi kaasuntuottoa kasvattamaan lietelantaperusteiseen biokaasuprosessiin. Biokaasulaitoksen syötteeksi viljeltävän ruokohelven viljelytekniikkaan tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, jotta saataisiin tuotettua helposti sulavaa ruokohelpeä. Biokaasulaitoksen ominaisuudet ja tekniikka tulee muistaa huomioida valittaessa syötteitä, jotta prosessin ongelmilta vältyttäisiin