Työhyvinvointi terveysalalla : - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Omondi, Heli; Rehn, Maija (2012)
Omondi, Heli
Rehn, Maija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158313
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä menetelmiä. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten tulosten perusteella määritellään, millaiset työhyvinvointia edistävät menetelmät on todettu tutkimusten mukaan vaikuttaviksi. Tavoitteena on selvittää, millä keinoin terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia voidaan konkreettisesti edistää niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.
Haku tehtiin 2008-2011 julkaistuihin tutkimuksiin ja The Cochrane Library -, Cinahl (Ebsco)- ja Medic-tietokantoista saatiin 3656 artikkeliviitettä. Haettuja tutkimuksia löytyi kaksi RCT-tutkimusta ja viisi systemaattista kirjallisuuskatsausta. Laadunarviointiin käytettiin van Tulderin menetelmää ja CASP -arviointia.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa positiivisesti seuraavien menetelmien kautta: joustavat työaikakäytännöt, vertaistuki, liikunta ja preventiiviset interventiot, mutta niiden vaikuttavuutta ei ole tutkittu. Johtopäätöksenä opinnäytetyössä on se, että vaikuttavuustutkimuksia työhyvinvoinnista terveysalalla ei ole riittävästi, jotta sen perusteella voitaisiin kehittää terveysalan työpaikkojen ja työntekijöiden työhyvinvointia.
Haku tehtiin 2008-2011 julkaistuihin tutkimuksiin ja The Cochrane Library -, Cinahl (Ebsco)- ja Medic-tietokantoista saatiin 3656 artikkeliviitettä. Haettuja tutkimuksia löytyi kaksi RCT-tutkimusta ja viisi systemaattista kirjallisuuskatsausta. Laadunarviointiin käytettiin van Tulderin menetelmää ja CASP -arviointia.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa positiivisesti seuraavien menetelmien kautta: joustavat työaikakäytännöt, vertaistuki, liikunta ja preventiiviset interventiot, mutta niiden vaikuttavuutta ei ole tutkittu. Johtopäätöksenä opinnäytetyössä on se, että vaikuttavuustutkimuksia työhyvinvoinnista terveysalalla ei ole riittävästi, jotta sen perusteella voitaisiin kehittää terveysalan työpaikkojen ja työntekijöiden työhyvinvointia.