Leikki päiväkodin integroidussa erityisryhmässä
Savolainen, Marianne (2012)
Savolainen, Marianne
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158346
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy vapaan sisäleikin havainnointiin päiväkodin integroidussa erityisryhmässä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia leikkejä lapset leikkivät vapaassa sisäleikissä ja miten lasten väliset vertaissuhteet ilmentyvät niissä, sekä miten integroidun erityisryhmän lasten vapaata sisäleikkiä ohjataan. Tutkimus on toteutettu yhdessä kymenlaaksolaisessa päiväkodissa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään integraatiota päivähoidossa varhaiserityiskasvatusta ja integraatioideologiaa avaten. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi leikkiä varhaiskasvatuksessa leikin määrittelyä, -havainnointia, -ohjausta ja muita tutkimuksia aiheesta esille tuoden.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat kolmetoista lasta. Lapset ovat 3−5 -vuotiaita, joista osa on tuettavia lapsia ja osa tukilapsia. Aineistoa tutkimukseen on kerätty 17.10–21.10.2011 väliseltä ajalta videokuvaamalla ja havainnoimalla kohdejoukon vapaata sisäleikkiä.
Tutkimuksen mukaan tuettavat lapset leikkivät enemmän itsekseen kuin tukilapset. Tutkimuksessa ilmeni, että pieni ja innostava leikkitila tukee integroidun ryhmän lasten yhteistä leikkiä parhaiten ja monipuolinen leikkiympäristö auttaa lapsia innostumaan leikeistä.
Leikkiteemoista suosituimmiksi paljastuivat molempien sukupuolien kohdalla rakenteluleikit, kuten vohvelipalat ja Legot. Esineleikit olivat pojilla suosiossa, kun taas tytöillä olivat roolileikit. Pojat ja tuettavat lapset sukupuoleen katsomatta leikkivät enemmän esineleikkejä, mutta osa heistä kiinnostui myös roolileikeistä. Tytöt taas leikkivät paljon roolileikkejä, mutta myös leluja oli mukana heidän leikeissään.
Tutkimuksessa esille tulleet ohjaustilanteet vapaassa sisäleikissä olivat suoraa ohjausta tarpeen vaatiessa, kuten lasten tukemista yhteisiin leikkeihin, ristiriitatilanteiden selvittelyä, lasten avustamista sekä leikki-ideoiden esittämistä. Integroidun erityisryhmän lapsia tulee tukea yhteiseen, pitkäjänteiseen ja monipuoliseen leikkiin lapsilähtöisesti.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään integraatiota päivähoidossa varhaiserityiskasvatusta ja integraatioideologiaa avaten. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi leikkiä varhaiskasvatuksessa leikin määrittelyä, -havainnointia, -ohjausta ja muita tutkimuksia aiheesta esille tuoden.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat kolmetoista lasta. Lapset ovat 3−5 -vuotiaita, joista osa on tuettavia lapsia ja osa tukilapsia. Aineistoa tutkimukseen on kerätty 17.10–21.10.2011 väliseltä ajalta videokuvaamalla ja havainnoimalla kohdejoukon vapaata sisäleikkiä.
Tutkimuksen mukaan tuettavat lapset leikkivät enemmän itsekseen kuin tukilapset. Tutkimuksessa ilmeni, että pieni ja innostava leikkitila tukee integroidun ryhmän lasten yhteistä leikkiä parhaiten ja monipuolinen leikkiympäristö auttaa lapsia innostumaan leikeistä.
Leikkiteemoista suosituimmiksi paljastuivat molempien sukupuolien kohdalla rakenteluleikit, kuten vohvelipalat ja Legot. Esineleikit olivat pojilla suosiossa, kun taas tytöillä olivat roolileikit. Pojat ja tuettavat lapset sukupuoleen katsomatta leikkivät enemmän esineleikkejä, mutta osa heistä kiinnostui myös roolileikeistä. Tytöt taas leikkivät paljon roolileikkejä, mutta myös leluja oli mukana heidän leikeissään.
Tutkimuksessa esille tulleet ohjaustilanteet vapaassa sisäleikissä olivat suoraa ohjausta tarpeen vaatiessa, kuten lasten tukemista yhteisiin leikkeihin, ristiriitatilanteiden selvittelyä, lasten avustamista sekä leikki-ideoiden esittämistä. Integroidun erityisryhmän lapsia tulee tukea yhteiseen, pitkäjänteiseen ja monipuoliseen leikkiin lapsilähtöisesti.