Suomalainen otaku : anime ja manga suomalaisessa nuorisokulttuurissa
Koukkula, Pekka (2012)
Koukkula, Pekka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148176
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka japanilainen manga- ja animekulttuuri on saapunut suomalaiseen nuorisokulttuuriin. Tutkimalla uutta trendi-ilmiötä suomalaisessa nuorisokulttuurissa, tämä opinnäytetyö lisää ymmärrystä kasvattajille ja kouluttajille. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää myös nuorten kiusaamisen ymmärtämiseen ja nuorten animeharrastusten tukemiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa kontaktia nuoriin. Haastattelemalla nuoria saatiin suoraa tietoa, kuinka paljon tämä uusi kulttuurivirtaus vaikuttaa heidän elämäänsä. Opinnäytetyössä myös tarkastellaan haastatteluita tukevaa uutisointia japanilaisesta kulttuurista ja minkälainen kuva nuorista on heitä ympäröivällä yhteiskunnalla. Tämä opinnäytetyö sopii kaikille animesta ja mangasta kiinnostuneille, nuorille, nuorten huoltajille ja kaikille kasvatusaloille. Myös koulut ja koulutushenkilökunta voivat hyötyä ottaessaan kontaktia nuoriin ja ohjatessa nuorten innostusta kehittävään suuntaan.
Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin pääosin vuoden 2011 aikana, mutta mukana on myös muutamia uutisia aikaisemmilta vuosilta ja vuodelta 2012. Haastatteluita kerättiin vuoden 2011 heinäkuussa järjestetyssä Animecon 2011 tapahtumassa sekä syksyllä Vihdissä Nummelanharjun koulussa yläastenuorilta.
Tutkimusmateriaalia kertyi 15 haastattelua ja kaksi sähköpostikyselyä. Aineistossa on myös seitsemän uutisartikkelia Internetistä, jotka tukevat haastatteluita sekä kaksi lehtiartikkelia. Tutkimuksen tulokset voidaan jaotella neljään pääaiheryhmään, jotka ovat harrastuksen avoimuus ja näkyvyys ulospäin, nuoren elämän vaikuttajana, japaniharrastuksen tulevaisuus Suomessa sekä Suomen suhtautuminen sarjakuviin ja piirrettyihin. Näissä aiheryhmissä käsitellään eri asioita, jotka liittyvät harrastuksen eri puoliin sekä hyviin että huonoihin.
Näistä pääryhmistä ilmenee, että nuoret harrastavat japanilaista sarjakuvakulttuuria monipuolisesti ja he käyttävät viikossa hyvin paljon aikaa siihen. Tutkimuksessa ilmenee myös harrastuksen haittapuolet, joiden vuoksi jotkut nuoret ovat joutuneet kokemaan kiusaamista elämässään. Vaikka japanilaista kulttuuria tulee Suomeen valtavasti, ilmenee myös, etteivät manga ja anime käy minkään virallisen sisällön arvioinnin seulan lävitse. Japanilaisen mangan ja animen harrastus ei näytä loppumisen merkkejä, vaan haastatteluissa käy ilmi, että materiaalia harrastukseen tulee vain lisää kokoajan.
Johtopäätöksenä voidaan tutkimuksesta todeta, että suomalaiset nuoret ovat saaneet Japanilaisesta kulttuurista uuden harrastuksen joka on tullut jäädäkseen. Tutkimuksessa on tullut esiin selkeästi nuorten mielipide harrastukseen ja heidän kokemuksensa ulkopuolisten kohtelusta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää ymmärtämään paremmin japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneita nuoria, ohjaamaan heitä ja hyödyntää heidän mielenkiintoaan tukemaan nuorten elämää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa kontaktia nuoriin. Haastattelemalla nuoria saatiin suoraa tietoa, kuinka paljon tämä uusi kulttuurivirtaus vaikuttaa heidän elämäänsä. Opinnäytetyössä myös tarkastellaan haastatteluita tukevaa uutisointia japanilaisesta kulttuurista ja minkälainen kuva nuorista on heitä ympäröivällä yhteiskunnalla. Tämä opinnäytetyö sopii kaikille animesta ja mangasta kiinnostuneille, nuorille, nuorten huoltajille ja kaikille kasvatusaloille. Myös koulut ja koulutushenkilökunta voivat hyötyä ottaessaan kontaktia nuoriin ja ohjatessa nuorten innostusta kehittävään suuntaan.
Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin pääosin vuoden 2011 aikana, mutta mukana on myös muutamia uutisia aikaisemmilta vuosilta ja vuodelta 2012. Haastatteluita kerättiin vuoden 2011 heinäkuussa järjestetyssä Animecon 2011 tapahtumassa sekä syksyllä Vihdissä Nummelanharjun koulussa yläastenuorilta.
Tutkimusmateriaalia kertyi 15 haastattelua ja kaksi sähköpostikyselyä. Aineistossa on myös seitsemän uutisartikkelia Internetistä, jotka tukevat haastatteluita sekä kaksi lehtiartikkelia. Tutkimuksen tulokset voidaan jaotella neljään pääaiheryhmään, jotka ovat harrastuksen avoimuus ja näkyvyys ulospäin, nuoren elämän vaikuttajana, japaniharrastuksen tulevaisuus Suomessa sekä Suomen suhtautuminen sarjakuviin ja piirrettyihin. Näissä aiheryhmissä käsitellään eri asioita, jotka liittyvät harrastuksen eri puoliin sekä hyviin että huonoihin.
Näistä pääryhmistä ilmenee, että nuoret harrastavat japanilaista sarjakuvakulttuuria monipuolisesti ja he käyttävät viikossa hyvin paljon aikaa siihen. Tutkimuksessa ilmenee myös harrastuksen haittapuolet, joiden vuoksi jotkut nuoret ovat joutuneet kokemaan kiusaamista elämässään. Vaikka japanilaista kulttuuria tulee Suomeen valtavasti, ilmenee myös, etteivät manga ja anime käy minkään virallisen sisällön arvioinnin seulan lävitse. Japanilaisen mangan ja animen harrastus ei näytä loppumisen merkkejä, vaan haastatteluissa käy ilmi, että materiaalia harrastukseen tulee vain lisää kokoajan.
Johtopäätöksenä voidaan tutkimuksesta todeta, että suomalaiset nuoret ovat saaneet Japanilaisesta kulttuurista uuden harrastuksen joka on tullut jäädäkseen. Tutkimuksessa on tullut esiin selkeästi nuorten mielipide harrastukseen ja heidän kokemuksensa ulkopuolisten kohtelusta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää ymmärtämään paremmin japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneita nuoria, ohjaamaan heitä ja hyödyntää heidän mielenkiintoaan tukemaan nuorten elämää.