Koneistuksen asetusaikojen lyhentäminen
Ylivinkka, Juha (2012)
Ylivinkka, Juha
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178631
Tiivistelmä
Lyhyt läpäisyaika on hyvä mittari toimivalle tuotantoprosessille. Läpäisyajan lyhentäminen vaatii usein myös asetustekniikan kehittämistä kohti tilannetta, jossa asetusaika on niin lyhyt, ettei sillä ole enää merkitystä eräkokoon. Asetustyö on usein myös epämiellyttävää työtä työstökoneen operaattoreille, joten asetusaikojen lyhentäminen ja asetustyön helpottaminen lisää myös työviihtyvyyttä. Tässä opinnäytetyössä käsitellään menetelmiä joiden avulla asetusaikoja on mahdollista lyhentää.
Opinnäytetyössä tutkittiin asetusaikoja ja asetustyötä. Asetukset jaettiin ennalta tehtävään ulkoiseen asetusaikaan sekä koneen jalostavan työn pysäyttävään sisäiseen asetusaikaan. Näiden aikojen erottamiseksi sovellettiin SMED-järjestelmän teoriaa, jonka perusajatuksena on asetusten valmistelutyön parantaminen siten, että sisäinen asetusaika saadaan mahdollisimman pieneksi. Kaikki aikaa vievä työvälineiden turha etsiminen ja hakeminen on saatava minimoitua. Ulkoisen ja sisäisen asetusajan muodostumista voidaan tarkastella videoimalla ja analysoimalla kaikki asetustyössä tehtävät toimenpiteet. Joidenkin töiden, kuten esimerkiksi sorvin leukapalojen vaihdon ajaksi, on jalostava työ aina pysäytettävä. Tämän pysähdykseen kuluvan ajan lyhentämiseksi tutkittiin leukapalojen vaihtoa nopeuttavan mutterinvääntimen soveltuvuutta vaihtotyöhön. Opinnäytetyössä kehitettiin parannuksia myös muihin, ei jalostaviin asetustehtäviin.
Työn tavoitteena olleita asetusaikojen lyhentämiseen vaikuttavia menetelmiä löydettiin useita, joista osa otettiin heti käyttöön ja osan toteutus siirtyi myöhempään edelleen kehittämisen suunnitelman mukaiseen ajankohtaan. Yritys sai näin ollen tästä opinnäytetyöstä hyvän suunnitelman koneistustoiminnan edelleen kehittämiselle.
Opinnäytetyössä tutkittiin asetusaikoja ja asetustyötä. Asetukset jaettiin ennalta tehtävään ulkoiseen asetusaikaan sekä koneen jalostavan työn pysäyttävään sisäiseen asetusaikaan. Näiden aikojen erottamiseksi sovellettiin SMED-järjestelmän teoriaa, jonka perusajatuksena on asetusten valmistelutyön parantaminen siten, että sisäinen asetusaika saadaan mahdollisimman pieneksi. Kaikki aikaa vievä työvälineiden turha etsiminen ja hakeminen on saatava minimoitua. Ulkoisen ja sisäisen asetusajan muodostumista voidaan tarkastella videoimalla ja analysoimalla kaikki asetustyössä tehtävät toimenpiteet. Joidenkin töiden, kuten esimerkiksi sorvin leukapalojen vaihdon ajaksi, on jalostava työ aina pysäytettävä. Tämän pysähdykseen kuluvan ajan lyhentämiseksi tutkittiin leukapalojen vaihtoa nopeuttavan mutterinvääntimen soveltuvuutta vaihtotyöhön. Opinnäytetyössä kehitettiin parannuksia myös muihin, ei jalostaviin asetustehtäviin.
Työn tavoitteena olleita asetusaikojen lyhentämiseen vaikuttavia menetelmiä löydettiin useita, joista osa otettiin heti käyttöön ja osan toteutus siirtyi myöhempään edelleen kehittämisen suunnitelman mukaiseen ajankohtaan. Yritys sai näin ollen tästä opinnäytetyöstä hyvän suunnitelman koneistustoiminnan edelleen kehittämiselle.