Liiton miehet : Ammattiliitto Pron asiamiesten ammatti-identiteetti
Reinikainen, Taru (2012)
Reinikainen, Taru
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219013
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan ammattiliitoissa työskenteleviä ammattilaisia, asiamiehiä. Ammattiryhmä on poikkeuksellinen, sillä moni aloittaa työnsä palkatta luottamustehtävässä ja kasvaa asiantuntijaksi ja työpaikan ristiriitojen ratkaisijaksi työn ohessa. Asiamiestyöllä on jopa mystifioitu maine, joka on syntynyt lukittujen ovien takana käydyistä öisistä työmarkkinaneuvotteluista. Asiamiehet ovat ammattiliittojen näkymätön voimavara. Asiamiehet eivät aina koe järjestöjä ja ammattiliitoja tavallisena työnantajana.
Tutkimuksessa avataan asiamiestyön realiteetteja. Opinnäytetyö tuo näkyväksi yhden järjestökentän ammattikunnan asiamiesten työn. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiamiesten ammatti-identiteettiä, mikä tekee asiamiehen, kuinka asiamiestehtäviin hakeudutaan ja kuinka asiamiestehtävät ovat muuttuneet lähivuosikymmeninä?
Opinnäytetyö oli tapaustutkimus Ammattiliitto Pron asiamiehistä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia (internetpohjaista kyselylomaketutkimusta) että kvalitatiivisia (teemahaastattelu) menetelmiä. Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa vastaajilta kyseltiin internetpohjaiselle kyselylomaketutkimuksella taustatietoja koulutuksesta ja työkokemuksesta. Toisessa vaiheessa taustatietokyselyn pohjalta valittiin eritaustaisia asiamiehiä teemahaastateltaviksi. Teemahaastattelun tulosten pohjalta tyypittelin asiamiestyyppejä. Kolmannessa vaiheessa asiamiehet saivat valita itseään parhaiten kuvaavan asiamiestyypin tai kuvata oman tyyppinsä. Pron asiamiehet muodostivat tutkimuksen perusjoukon (n=87). Lisäksi teemahaastateltiin kolmea asiantuntijaa asiamiestyön sisällöstä ja sen kehittymisestä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että asiamiehet kokevat työnsä suomalaisen yhteiskunnan näköalapaikkana, jossa pääsee vaikuttamaan niin luottamusmiehen jaksamiseen kuin työpaikkojen oloihin ja jopa lainsäädäntöön. Asiamiestyö on monipuolista ja laaja-alaista auttamistyötä. Asiamiehillä ei ole yhtä kaikille yhteistä kollektiivista asiamiesidentiteettiä. Opinnäytetyön lopputuloksena löytyi viisi erilaista asiamiestyyppiä: harrastaja, palkkasotilas, uraetenijä, idealisti ja kehittäjä. Asiamiestyyppejä voidaan pitää asiamiesten kollektiivisen ammattiidentiteetin muotoina. Kollektiiviset asiamiesidentiteetit ovat sidoksissa niihin tehtäviin, joita asiamiehet ammattiliitossa hoitavat.
Tutkimus lisää ammattiliittojen tunnettuutta työnantajana sekä selkeyttää järjestöalaa kokonaisuutena. Opinnäytetyö toimii pohjana ammattiliittojen henkilöstöjohtamiselle. Työntekijät ovat liittojen tekemän työn käynnistäjiä ja ylläpitäjiä, jotka samalla muodostavat liittojen ainoan tuotantotekijän. Työn tuloksia voidaan käyttää hyväksi liittojen koulutus- ja kehittämissuunnitelmia tehdessä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää rekrytoinneissa ja perehdyttämissuunnitelmissa sekä asiamiesten ammatillisen kasvun tukemisessa ja motivaation säilymisessä. Opinnäytetyössä on kehitysehdotuksia, muun muassa kuinka koulutusorganisaatiot voisivat järjestää koulutusta, joka palvelisi myös asiamiestyötä. Näin kouluttajilla on paremmat mahdollisuudet suunnitella ammatillisia jatkokoulutuksia ja jopa peruskoulutusta, siten että se palvelee myös ammattiliitoissa toimivia toimihenkilöitä.
Opinnäytetyö on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun Järjestöosaajana työmarkkinoille -hanketta, ja hanke toimii opinnäytetyön tilaaja.
Tutkimuksessa avataan asiamiestyön realiteetteja. Opinnäytetyö tuo näkyväksi yhden järjestökentän ammattikunnan asiamiesten työn. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiamiesten ammatti-identiteettiä, mikä tekee asiamiehen, kuinka asiamiestehtäviin hakeudutaan ja kuinka asiamiestehtävät ovat muuttuneet lähivuosikymmeninä?
Opinnäytetyö oli tapaustutkimus Ammattiliitto Pron asiamiehistä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia (internetpohjaista kyselylomaketutkimusta) että kvalitatiivisia (teemahaastattelu) menetelmiä. Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa vastaajilta kyseltiin internetpohjaiselle kyselylomaketutkimuksella taustatietoja koulutuksesta ja työkokemuksesta. Toisessa vaiheessa taustatietokyselyn pohjalta valittiin eritaustaisia asiamiehiä teemahaastateltaviksi. Teemahaastattelun tulosten pohjalta tyypittelin asiamiestyyppejä. Kolmannessa vaiheessa asiamiehet saivat valita itseään parhaiten kuvaavan asiamiestyypin tai kuvata oman tyyppinsä. Pron asiamiehet muodostivat tutkimuksen perusjoukon (n=87). Lisäksi teemahaastateltiin kolmea asiantuntijaa asiamiestyön sisällöstä ja sen kehittymisestä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että asiamiehet kokevat työnsä suomalaisen yhteiskunnan näköalapaikkana, jossa pääsee vaikuttamaan niin luottamusmiehen jaksamiseen kuin työpaikkojen oloihin ja jopa lainsäädäntöön. Asiamiestyö on monipuolista ja laaja-alaista auttamistyötä. Asiamiehillä ei ole yhtä kaikille yhteistä kollektiivista asiamiesidentiteettiä. Opinnäytetyön lopputuloksena löytyi viisi erilaista asiamiestyyppiä: harrastaja, palkkasotilas, uraetenijä, idealisti ja kehittäjä. Asiamiestyyppejä voidaan pitää asiamiesten kollektiivisen ammattiidentiteetin muotoina. Kollektiiviset asiamiesidentiteetit ovat sidoksissa niihin tehtäviin, joita asiamiehet ammattiliitossa hoitavat.
Tutkimus lisää ammattiliittojen tunnettuutta työnantajana sekä selkeyttää järjestöalaa kokonaisuutena. Opinnäytetyö toimii pohjana ammattiliittojen henkilöstöjohtamiselle. Työntekijät ovat liittojen tekemän työn käynnistäjiä ja ylläpitäjiä, jotka samalla muodostavat liittojen ainoan tuotantotekijän. Työn tuloksia voidaan käyttää hyväksi liittojen koulutus- ja kehittämissuunnitelmia tehdessä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää rekrytoinneissa ja perehdyttämissuunnitelmissa sekä asiamiesten ammatillisen kasvun tukemisessa ja motivaation säilymisessä. Opinnäytetyössä on kehitysehdotuksia, muun muassa kuinka koulutusorganisaatiot voisivat järjestää koulutusta, joka palvelisi myös asiamiestyötä. Näin kouluttajilla on paremmat mahdollisuudet suunnitella ammatillisia jatkokoulutuksia ja jopa peruskoulutusta, siten että se palvelee myös ammattiliitoissa toimivia toimihenkilöitä.
Opinnäytetyö on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun Järjestöosaajana työmarkkinoille -hanketta, ja hanke toimii opinnäytetyön tilaaja.