RANGAN JA MURSKEEN TERMINAALIKUIVATUS
Muje, Risto (2012)
Muje, Risto
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239552
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää saadaanko rankamurskeen käsittelyllä terminaalissa hyötyä kuivamiseen ja voidaanko terminaalissa vaikuttaa rankapuun kuivamisnopeuteen verrattuna normaaliin tienvarsivarastoon. Tutkimuksessa laskettiin myös murskekasojen kuiva-ainehäviö.
Opinnäytetyö aineisto kerättiin 28.5.2010 – 20.8.2010. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kahdesta rankakasasta ja neljästä murskekasasta joista kolme sijaitsivat Porvoon terminaalikentällä ja yksi Vantaalla tienvarsivarastona. Murskekasoista mitattiin kolmena päivänä viikossa kosteus ja rankakasoista kerran viikossa. Asetelmana kentällä oli tiivistetty rankamurskekasa, tiivistämätön rankamurskekasa, käsiteltävä rankamurskekasa, peitollinen rankakasa ja peitetty rankakasa. Käsiteltävää murskekasaa käsiteltiin pyöräkuormaajalla kuorimalla kasan sivuilta 10 - 30 cm paksu kerros pois ja kasaamalla otettu murske uudeksi kasaksi. Tutkimuksessa kerättiin tietoa säästä kolmelta eri asemalta. Tulokset osoittivat parhaiten kuivuneeksi eräksi rankakasan joka oli peittopaperilla peitetty. Peitetty rankakasa kuivui 47,4 – 21,6 prosenttiyksikköön kun tienvarsivarastossa oleva ranka kuivui 50,5 – 30 prosenttiyksikköön. Käsiteltävä murske kasa kuivui 45,57 – 28,9 prosenttiyksikköön. Kuiva-ainehäviötä oli eniten tiivistetyssä murskekasassa ja vähintä se oli käsitellyssä murskekasassa.
Voidaan todeta että käsittelemällä mursketta saadaan tuloksia jotka puoltavat käsittelyn hyötyjä. Terminaali toimii hyvin pelkän rangan energiaarvon nostajana jonka osoittaa tutkimuksessa olleen rankakasan kuivuminen ryhmän kuivimmaksi eräksi ja energia arvoltaan korkeimmaksi.
Opinnäytetyö aineisto kerättiin 28.5.2010 – 20.8.2010. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kahdesta rankakasasta ja neljästä murskekasasta joista kolme sijaitsivat Porvoon terminaalikentällä ja yksi Vantaalla tienvarsivarastona. Murskekasoista mitattiin kolmena päivänä viikossa kosteus ja rankakasoista kerran viikossa. Asetelmana kentällä oli tiivistetty rankamurskekasa, tiivistämätön rankamurskekasa, käsiteltävä rankamurskekasa, peitollinen rankakasa ja peitetty rankakasa. Käsiteltävää murskekasaa käsiteltiin pyöräkuormaajalla kuorimalla kasan sivuilta 10 - 30 cm paksu kerros pois ja kasaamalla otettu murske uudeksi kasaksi. Tutkimuksessa kerättiin tietoa säästä kolmelta eri asemalta. Tulokset osoittivat parhaiten kuivuneeksi eräksi rankakasan joka oli peittopaperilla peitetty. Peitetty rankakasa kuivui 47,4 – 21,6 prosenttiyksikköön kun tienvarsivarastossa oleva ranka kuivui 50,5 – 30 prosenttiyksikköön. Käsiteltävä murske kasa kuivui 45,57 – 28,9 prosenttiyksikköön. Kuiva-ainehäviötä oli eniten tiivistetyssä murskekasassa ja vähintä se oli käsitellyssä murskekasassa.
Voidaan todeta että käsittelemällä mursketta saadaan tuloksia jotka puoltavat käsittelyn hyötyjä. Terminaali toimii hyvin pelkän rangan energiaarvon nostajana jonka osoittaa tutkimuksessa olleen rankakasan kuivuminen ryhmän kuivimmaksi eräksi ja energia arvoltaan korkeimmaksi.