Kipsipaketteja mikroskoopin alla : Laboratorioarkeologia Suomessa ja Mikkelin Tuukkalan haudan 7 mikrokaivausprojekti
Patteri, Anna (2012)
Patteri, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229314
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on hahmottaa mitä on laboratorioarkeologia metodina ja käytännössä sekä valottaa millainen prosessi mikrokaivaukset ovat Suomessa kentältä museon kokoelmiin. Opinnäytetyön pohjana on Mikkelin Tuukkalasta ruumiskalmistosta nostettu kipsipaketti ja paketin mikrokaivausprojekti Suomen kansallismuseon konservointilaitoksella.
Työssä käydään läpi laboratorioarkeologian historiaa ja tapausesimerkkejä, tutkimusten periaatetta, hyödyllisyyttä ja haittoja sekä käsitellään lyhyesti erilaisia maastanostomenetelmiä. Lisäksi työssä tarkastellaan aktiivista konservointia yhtenä osana laboratoriokaivauksia, silloin kun konservointi aloitetaan jo kaivausten aikana.
Mikkelin Tuukkalan ristiretkiaikaisen kalmiston haudan 7 mikrokaivausprojekti on tässä työssä tapausesimerkkinä. Prosessi kokonaisuudessaan, dokumentointi ja löydöt kuvaillaan mahdollisimman tarkasti kartoilla ja kuvilla tukien ja selittäen. Tärkein kohde kipsipaketissa on pronssiniiteillä koristeltu nahkainen vyö. Vyön konservointi aloitettiin heti projektin alussa.
Laboratorioarkeologian tutkimuksellinen arvo on suuri. Mikroskoopin alla tehtäviä havaintoja ei koskaan pystyttäisi saavuttamaan kenttäolosuhteissa eikä tarkkaan dokumentointiin ole kaivauksilla mahdollisuutta. Kipsipakettien kaivaminen pian noston jälkeen on tärkeää, mutta jo kipsipakettien pelkällä nostolla on pelastettu useita arvokkaita kohteita. Tutkimusresurssien puute Suomessa on kuitenkin suurin haaste laboratorioarkeologian hyödyille ja mahdollisuuksille.
Työssä käydään läpi laboratorioarkeologian historiaa ja tapausesimerkkejä, tutkimusten periaatetta, hyödyllisyyttä ja haittoja sekä käsitellään lyhyesti erilaisia maastanostomenetelmiä. Lisäksi työssä tarkastellaan aktiivista konservointia yhtenä osana laboratoriokaivauksia, silloin kun konservointi aloitetaan jo kaivausten aikana.
Mikkelin Tuukkalan ristiretkiaikaisen kalmiston haudan 7 mikrokaivausprojekti on tässä työssä tapausesimerkkinä. Prosessi kokonaisuudessaan, dokumentointi ja löydöt kuvaillaan mahdollisimman tarkasti kartoilla ja kuvilla tukien ja selittäen. Tärkein kohde kipsipaketissa on pronssiniiteillä koristeltu nahkainen vyö. Vyön konservointi aloitettiin heti projektin alussa.
Laboratorioarkeologian tutkimuksellinen arvo on suuri. Mikroskoopin alla tehtäviä havaintoja ei koskaan pystyttäisi saavuttamaan kenttäolosuhteissa eikä tarkkaan dokumentointiin ole kaivauksilla mahdollisuutta. Kipsipakettien kaivaminen pian noston jälkeen on tärkeää, mutta jo kipsipakettien pelkällä nostolla on pelastettu useita arvokkaita kohteita. Tutkimusresurssien puute Suomessa on kuitenkin suurin haaste laboratorioarkeologian hyödyille ja mahdollisuuksille.