TAVOITTEELLISUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA MONIAMMATILLISUUS : Kuinka ne näkyvät aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden laitoskuntoutuksessa?
Timlin, Anja (2012)
Timlin, Anja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239535
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) laitoskuntoutusta. Opinnäytetyössä kartoitetaan, toteutuuko tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus laitoskuntoutuksessa. Tavoitteiden asettamisena käytettiin GAS (Goal Attainment Scaling) menetelmää.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tiedonantajiksi arvottiin kolme, 50- 80-vuotiasta AVH-kuntoutujaa. Aineisto koostui kirjatusta materiaalista, jota kertyi yhteensä 137 sivua. Aineisto analysoitiin käyttämällä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä.
Opinnäytetyön tuloksissa GAS-menetelmällä muodostettuja ja sen ulkopuolisia eli muita tavoitteita tarkasteltiin ICF-luokitusta hyödyntäen. Suurin osa GAS-tavoitteista kohdentui suoritukset ja osallistumisen pääluokkiin. Hoitotyön ja toimintaterapian yhteistyö oli itsestä huolehtimiseen liittyvissä toiminnoissa. Hoitotyön ja fysioterapian yhteistyö kohdistui asennon muuttamiseen, itsensä siirtämiseen, seisomiseen ja kävelemiseen. GAS-tavoitteet tukivat asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisuuden muodostumista. Muut tavoitteet kohdentuivat enimmäkseen ruumiin/kehon toimintojen pääluokkiin.
Asiakaslähtöisyys näkyi laitoskuntoutuksessa asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisena, yksilöllisistä tarpeista huolehtimisena ja omaisen kuulemisena. Moniammatillisuus näkyi laitoskuntoutuksessa yhtenäisinä käytäntöinä, yhteisymmärryksenä ja tiedottamisena.
Johtopäätöksenä on, että GAS-menetelmä tukee asiakaslähtöisten tavoitteiden muodostamista ja moniammatillisuuden toteutumista laitoskuntoutuksessa. Tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus ovat toisiinsa sidoksissa ja vuorovaikutuksessa. Nämä tekijät ovat tunnistettavissa Kitinkannuksen laitoskuntoutuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää Kitinkannuksen AVH-kuntoutuksen jatkokehittämisessä. Tavoitteiden asettamisessa olisi tärkeä lisätä ICF-luokituksen hyödyntämistä, tarkkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja omaisen osallistumista.
Jatkotutkimuksen aiheeksi jää, millaisena asiakas ja omainen kokevat asiakaslähtöisyyden kuntoutusjaksolla.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tiedonantajiksi arvottiin kolme, 50- 80-vuotiasta AVH-kuntoutujaa. Aineisto koostui kirjatusta materiaalista, jota kertyi yhteensä 137 sivua. Aineisto analysoitiin käyttämällä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä.
Opinnäytetyön tuloksissa GAS-menetelmällä muodostettuja ja sen ulkopuolisia eli muita tavoitteita tarkasteltiin ICF-luokitusta hyödyntäen. Suurin osa GAS-tavoitteista kohdentui suoritukset ja osallistumisen pääluokkiin. Hoitotyön ja toimintaterapian yhteistyö oli itsestä huolehtimiseen liittyvissä toiminnoissa. Hoitotyön ja fysioterapian yhteistyö kohdistui asennon muuttamiseen, itsensä siirtämiseen, seisomiseen ja kävelemiseen. GAS-tavoitteet tukivat asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisuuden muodostumista. Muut tavoitteet kohdentuivat enimmäkseen ruumiin/kehon toimintojen pääluokkiin.
Asiakaslähtöisyys näkyi laitoskuntoutuksessa asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisena, yksilöllisistä tarpeista huolehtimisena ja omaisen kuulemisena. Moniammatillisuus näkyi laitoskuntoutuksessa yhtenäisinä käytäntöinä, yhteisymmärryksenä ja tiedottamisena.
Johtopäätöksenä on, että GAS-menetelmä tukee asiakaslähtöisten tavoitteiden muodostamista ja moniammatillisuuden toteutumista laitoskuntoutuksessa. Tavoitteellisuus, asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus ovat toisiinsa sidoksissa ja vuorovaikutuksessa. Nämä tekijät ovat tunnistettavissa Kitinkannuksen laitoskuntoutuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää Kitinkannuksen AVH-kuntoutuksen jatkokehittämisessä. Tavoitteiden asettamisessa olisi tärkeä lisätä ICF-luokituksen hyödyntämistä, tarkkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja omaisen osallistumista.
Jatkotutkimuksen aiheeksi jää, millaisena asiakas ja omainen kokevat asiakaslähtöisyyden kuntoutusjaksolla.