VISAKOIVIKOIDEN HOIDON TASO HARTOLAN JA SYSMÄN ALUEELLA
Peltonen, Matleena (2012)
Peltonen, Matleena
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710050
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Työn tarkoituksena on saada kuva Sysmän ja Hartolan alueelle istutettujen visakoivikoiden hoidon tasosta. Inventoin 49,35 hehtaaria visakoivikoita syksyn 2011 aikana, ja näiden inventoinnissa eniten huomiota sai karsinnan onnistuminen. Karsinnan oikeanlainen suorittaminen on erittäin tärkeää, jotta visakoivikosta saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Karsinnan tavoitteena on saada mahdollisimman pitkä, haaraton ja oksaton sorvauskelpoinen tyvitukki. Oksaton sorvivisa on arvoltaan 6¬-10-kertainen verrattuna oksaiseen visalaatuun.
Inventoinnin yhteydessä laadin arviointiasteikon visakoivikon karsimisen onnistumiselle. Asteikko on nollasta viiteen. Arvosanan nolla ovat saaneet kohteet, joita ei ole karsittu ja arvosanan viisi saivat kohteet, jotka ovat karsittu valikoivankarsinnan oppien mukaisesti. Nollan ja viiden väliin jäävät arvosanat kuvaavat visakoivikoita, joita on yritetty karsia, mutta joita ei ole karsittu täysin oikeaoppisesti.
Kolmasosa metsänomistajista oli suorittanut karsinnan visakoivikoissaan valikoivankarsinnan oppien mukaisesti ja 28 % metsänomistajista on jättänyt karsimatta kokonaan. 46 % metsänomistajista oli yrittänyt karsia visakoivikoitaan. Heillä ei välttämättä kuitenkaan ollut tietoa oikeaoppisesta karsinnasta, tai heidän motivaationsa karsinnan jatkamiseen vuosittain oli loppunut.
Inventoinnin yhteydessä laadin arviointiasteikon visakoivikon karsimisen onnistumiselle. Asteikko on nollasta viiteen. Arvosanan nolla ovat saaneet kohteet, joita ei ole karsittu ja arvosanan viisi saivat kohteet, jotka ovat karsittu valikoivankarsinnan oppien mukaisesti. Nollan ja viiden väliin jäävät arvosanat kuvaavat visakoivikoita, joita on yritetty karsia, mutta joita ei ole karsittu täysin oikeaoppisesti.
Kolmasosa metsänomistajista oli suorittanut karsinnan visakoivikoissaan valikoivankarsinnan oppien mukaisesti ja 28 % metsänomistajista on jättänyt karsimatta kokonaan. 46 % metsänomistajista oli yrittänyt karsia visakoivikoitaan. Heillä ei välttämättä kuitenkaan ollut tietoa oikeaoppisesta karsinnasta, tai heidän motivaationsa karsinnan jatkamiseen vuosittain oli loppunut.