Teoriaa vai tekemistä? : Journalismin opetuksen painotuserot Suomen korkeakouluissa
Komsi, Aatu (2012)
Komsi, Aatu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810300
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Suomen korkeakoulujen journalismin opetuksen sisällöt ja painopisteet eroavat toisistaan opiskelijoiden kokemusten perusteella. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yliopistoista Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopiston alainen Svenska social och kommunal högskolan sekä ammattikorkeakouluista Haaga-Helia, Turun ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota tutkimustietoa kouluista alalle hakeville opiskelijoille sekä alan toimijoille. Tutkimus toteutettiin teemoitettuina ryhmähaastatteluina, joista kunkin koulun vuosina 2007–2010 aloittaneita opiskelijoita haastateltiin kolmen hengen ryhmissä. Haastatteluissa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia saamistaan journalistisen työn valmiuksista, ja haastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksia verrattiin haastateltujen tutkintorakenteisiin ja aiemmissa tutkimuksissa kartoitettuihin työnantajien edustajien mielipiteisiin korkeakouluopetuksen sisällöstä ja työelämän tarpeista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetustavat ja sisällöt olivat hyvin yhtenevät, ja eroja painotuseroissa ilmeni enemmän yksittäisten koulujen välillä. Moniosaajuuden koulutus näyttäytyi tutkimuksessa yhtä laajana yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa on tarjolla laajempaa yleissivistävää opetusta mm. sivuaineiden kautta, mutta niiden hyödyntäminen riippuu paljon opiskelijan omasta aktiivisuudesta. Ammattikorkeakouluissa taas yleissivistävien kurssien sisältö on suurelta osin määrätty jo tutkintorakenteessa.
Koulujen välillä oli suuria eroja etenkin siinä, millä metodeilla ne opiskelijoille kirjoittamisen taitoja ja jutunteon prosessin hallintaa opettivat. Kirjoittamisen opetuksen koettiin useassa koulussa keskittyvän uutistekstiin, ja monet opiskelijat toivoivatkin lisää kieleltään persoonallisempien tyylilajien opetusta. Visuaalisen ilmaisun ja etenkin valokuvauksen opetus oli aineiston perusteella suppeaa kaikissa tutkimuksen kouluissa.
Tutkimuksen perusteella työantajien vuonna 2009 kartoitetut näkemykset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusten vahvuuksista eivät pidä paikkaansa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota tutkimustietoa kouluista alalle hakeville opiskelijoille sekä alan toimijoille. Tutkimus toteutettiin teemoitettuina ryhmähaastatteluina, joista kunkin koulun vuosina 2007–2010 aloittaneita opiskelijoita haastateltiin kolmen hengen ryhmissä. Haastatteluissa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia saamistaan journalistisen työn valmiuksista, ja haastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksia verrattiin haastateltujen tutkintorakenteisiin ja aiemmissa tutkimuksissa kartoitettuihin työnantajien edustajien mielipiteisiin korkeakouluopetuksen sisällöstä ja työelämän tarpeista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetustavat ja sisällöt olivat hyvin yhtenevät, ja eroja painotuseroissa ilmeni enemmän yksittäisten koulujen välillä. Moniosaajuuden koulutus näyttäytyi tutkimuksessa yhtä laajana yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa on tarjolla laajempaa yleissivistävää opetusta mm. sivuaineiden kautta, mutta niiden hyödyntäminen riippuu paljon opiskelijan omasta aktiivisuudesta. Ammattikorkeakouluissa taas yleissivistävien kurssien sisältö on suurelta osin määrätty jo tutkintorakenteessa.
Koulujen välillä oli suuria eroja etenkin siinä, millä metodeilla ne opiskelijoille kirjoittamisen taitoja ja jutunteon prosessin hallintaa opettivat. Kirjoittamisen opetuksen koettiin useassa koulussa keskittyvän uutistekstiin, ja monet opiskelijat toivoivatkin lisää kieleltään persoonallisempien tyylilajien opetusta. Visuaalisen ilmaisun ja etenkin valokuvauksen opetus oli aineiston perusteella suppeaa kaikissa tutkimuksen kouluissa.
Tutkimuksen perusteella työantajien vuonna 2009 kartoitetut näkemykset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusten vahvuuksista eivät pidä paikkaansa.