YKSIVANHEMPAISTEN LASTEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN LUOVIN MENETELMIN : Perheaiheista ryhmätoimintaa 3–7-vuotiaille
Möttö, Henna; Yli-Harja, Noora (2012)
Möttö, Henna
Yli-Harja, Noora
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205025830
Tiivistelmä
Möttö, Henna & Yli-Harja, Noora. Yksivanhempaisten lasten osallisuuden lisääminen luovin menetelmin – Perheaiheista ryhmätoimintaa 3–7-vuotiaille. Helsinki, kevät 2012, 99 s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, so-sionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Yksivanhempaisten lasten osallisuuden lisääminen luovin menetelmin – perheaiheista ryhmätoimintaa 3-7-vuotiaille oli toiminnallinen opinnäytetyö, jossa yhteistyökump-panina toimi Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projekti. Opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää ryhmätoimintaa, jossa osallistettiin lapsia luovin menetelmin ja saatiin heidän äänensä kuuluville perheteemasta. Lisäksi toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuului ker-hotoiminnasta koottujen julisteiden toteutus.
Lasten kerholle keksimä nimi ”Hamsterioravakerho” toteutettiin syksyllä 2011 eräässä Lapsilisä-projektin ryhmässä. Kerhokertoja oli yhteensä viisi ja yksittäinen tapaamiskerta kesti keskimäärin 55 minuuttia. Kerhoon osallistui kuusi lasta, joita jokaisella kerho-kerralla oli paikalla 2–3. Lapset olivat iältään 3–7-vuotiaita. Kerhokerrat koostuivat samanlaisesta struktuurista, johon kuului alkuleikit, varsinainen luova ja osallistava toiminta sekä lopetus ja palautteenanto. Luovina menetelminä käytettiin maalaamista, sadutusta, perhekuvan piirtämistä, roolileikkiä ja luovaa liikuntaa. Opinnäytetyöhön kuuluvat julisteet toteutettiin keväällä 2012.
Opinnäytetyön arvioinnin tukena käytettiin osallistuvaa havainnointia, jossa käytettiin apuna etukäteen suunniteltua havainnointilomaketta. Muistin tukena käytettiin valokuvaamista. Lisäksi arviointiin osallistuivat Lapsilisä-projektin yhteyshenkilöt.
Toiminnasta saatujen kokemusten mukaan luovat menetelmät toimivat pääasiassa hyvin. Lapset tuottivat omia ajatuksiaan avoimesti. Menetelmät mahdollistivat sen, että lapset pystyivät lapsen tavalla ilmaisemaan itseään. Lapset kokivat kerhon positiivisena ja antoivat siitä myönteistä palautetta. Yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perus-teella julisteet olivat toimivia ja asiayhteyteen sopivia. Julisteilla tullaan lisäämään edelleen lasten osallisuutta ja hyvinvointia, kun Pienperheyhdistys käyttää niitä tapahtumis-saan.
Johtopäätöksenä todettiin, että ikäryhmien hajauttaminen Lapsilisä-projektissa oli mielekästä erityisesti lasten ja perheiden näkökulmasta. Tulevaisuudessa eri-ikäisille
hajautettujen ja pitkäkestoisten ryhmien kokoaminen olisi kuitenkin haasteellista Lapsilisä-projektin rajallisten resurssien ja perheiden vaihtelevan osallistumisen vuoksi. Toiminnallisen opinnäytetyön aikana ilmeni, että toiminta oli merkityksellistä ja mahdollisti lasten kuulemisen sekä yksilöllisen huomioinnin. Toiminta tuki myös yhden vanhemman perheiden arkea.
Asiasanat: yksinhuoltajaperheet, osallisuus, lapset, luovat menetelmät, perhe, ryhmätoiminta, toiminnalliset menetelmät, opinnäytteet
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, so-sionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Yksivanhempaisten lasten osallisuuden lisääminen luovin menetelmin – perheaiheista ryhmätoimintaa 3-7-vuotiaille oli toiminnallinen opinnäytetyö, jossa yhteistyökump-panina toimi Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projekti. Opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää ryhmätoimintaa, jossa osallistettiin lapsia luovin menetelmin ja saatiin heidän äänensä kuuluville perheteemasta. Lisäksi toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuului ker-hotoiminnasta koottujen julisteiden toteutus.
Lasten kerholle keksimä nimi ”Hamsterioravakerho” toteutettiin syksyllä 2011 eräässä Lapsilisä-projektin ryhmässä. Kerhokertoja oli yhteensä viisi ja yksittäinen tapaamiskerta kesti keskimäärin 55 minuuttia. Kerhoon osallistui kuusi lasta, joita jokaisella kerho-kerralla oli paikalla 2–3. Lapset olivat iältään 3–7-vuotiaita. Kerhokerrat koostuivat samanlaisesta struktuurista, johon kuului alkuleikit, varsinainen luova ja osallistava toiminta sekä lopetus ja palautteenanto. Luovina menetelminä käytettiin maalaamista, sadutusta, perhekuvan piirtämistä, roolileikkiä ja luovaa liikuntaa. Opinnäytetyöhön kuuluvat julisteet toteutettiin keväällä 2012.
Opinnäytetyön arvioinnin tukena käytettiin osallistuvaa havainnointia, jossa käytettiin apuna etukäteen suunniteltua havainnointilomaketta. Muistin tukena käytettiin valokuvaamista. Lisäksi arviointiin osallistuivat Lapsilisä-projektin yhteyshenkilöt.
Toiminnasta saatujen kokemusten mukaan luovat menetelmät toimivat pääasiassa hyvin. Lapset tuottivat omia ajatuksiaan avoimesti. Menetelmät mahdollistivat sen, että lapset pystyivät lapsen tavalla ilmaisemaan itseään. Lapset kokivat kerhon positiivisena ja antoivat siitä myönteistä palautetta. Yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perus-teella julisteet olivat toimivia ja asiayhteyteen sopivia. Julisteilla tullaan lisäämään edelleen lasten osallisuutta ja hyvinvointia, kun Pienperheyhdistys käyttää niitä tapahtumis-saan.
Johtopäätöksenä todettiin, että ikäryhmien hajauttaminen Lapsilisä-projektissa oli mielekästä erityisesti lasten ja perheiden näkökulmasta. Tulevaisuudessa eri-ikäisille
hajautettujen ja pitkäkestoisten ryhmien kokoaminen olisi kuitenkin haasteellista Lapsilisä-projektin rajallisten resurssien ja perheiden vaihtelevan osallistumisen vuoksi. Toiminnallisen opinnäytetyön aikana ilmeni, että toiminta oli merkityksellistä ja mahdollisti lasten kuulemisen sekä yksilöllisen huomioinnin. Toiminta tuki myös yhden vanhemman perheiden arkea.
Asiasanat: yksinhuoltajaperheet, osallisuus, lapset, luovat menetelmät, perhe, ryhmätoiminta, toiminnalliset menetelmät, opinnäytteet