METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA
Fagerholm, Pasi (2012)
Fagerholm, Pasi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910426
Tiivistelmä
METSO-ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että Suomen metsissä on jatkossakin riittävästi erilaisia elinympäristöjä myös uhanalaisille ja taantuneille lajeille. Ohjelmaan pyritään valikoimaan luonnon arvoiltaan monipuolisia kohteita, jotka ovat eliölajien kannalta merkittäviä. Mukaan valittaville kohteille on määritelty luonnontieteelliset valintaperusteet. Metsänomistajalla on neljä eri vaihtoehtoa liittää sovelias alueensa ohjelmaan: pysyväsuojelu, määräaikainen suojelu, metsäluonnonhoito sopimus tai alueen myynti valtiolle.
METSO-ohjelmaa on toteutettu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli pilottihanke, joka alkoi vuonna 2002 ja kesti vuoteen 2007. Pilottihankkeessa ohjelmaan otettiin mukaan alueita vain Etelä-Suomesta. METSOn toinen vaihe käynnistyi onnistuneen pilottihankeen jälkeen 2008, jolloin sen piiriin on pystynyt liittämään alueita koko maasta pois lukien pohjoisin Lappi. Tällä hetkellä ohjelma kestää vuoteen 2020 asti ja siihen pystyvät osallistumaan sekä kunnat että seurakunnat, vaikka alkujaan ohjelmaan hyväksyttiin vain yksityisten maita.
Työ esittelee METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, ohjelmaan vaikuttavat keskeiset lait, toiminta-mallien muotoutumisen sekä ohjelman sisältämät eri suojelukeinot. Työn varsinaisena tavoitteena oli selvittää kuinka, METSO-ohjelma on toteutunut Uudellamaalla. Lisäksi selvitettiin paikkatiedon saanti ja tallentaminen sekä maastomerkintöjen käytänteet. Työssä haastateltiin METSO-ohjelman parissa työskenteleviä henkilöiltä. Haastatteluilla kartoitettiin ohjelman toteutumista Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Suomen metsäkeskuksen Häme-Uusimaa alueyksikön alueilla. Haastattelujen perusteella ilmeni, että tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset ja Uudellamaalla ei yksityisten suojelualueiden tarjonta ole niin suurta kuin on toivottu. Metsäkeskukselle tulevien ympäristötukisopimusten tarjonta on suurempaa, kuin siihen varatuilla varoilla pystytään vuosittain toteuttamaan.
Opinnäytetyössä ei ollut toimeksiantajaa, vaan idea lähti omasta mielenkiinnosta. Aiheesta ei ole tehty opinnäyte-työtä Mikkelin ammatinkorkeakoulussa aiemmin.
METSO-ohjelmaa on toteutettu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli pilottihanke, joka alkoi vuonna 2002 ja kesti vuoteen 2007. Pilottihankkeessa ohjelmaan otettiin mukaan alueita vain Etelä-Suomesta. METSOn toinen vaihe käynnistyi onnistuneen pilottihankeen jälkeen 2008, jolloin sen piiriin on pystynyt liittämään alueita koko maasta pois lukien pohjoisin Lappi. Tällä hetkellä ohjelma kestää vuoteen 2020 asti ja siihen pystyvät osallistumaan sekä kunnat että seurakunnat, vaikka alkujaan ohjelmaan hyväksyttiin vain yksityisten maita.
Työ esittelee METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, ohjelmaan vaikuttavat keskeiset lait, toiminta-mallien muotoutumisen sekä ohjelman sisältämät eri suojelukeinot. Työn varsinaisena tavoitteena oli selvittää kuinka, METSO-ohjelma on toteutunut Uudellamaalla. Lisäksi selvitettiin paikkatiedon saanti ja tallentaminen sekä maastomerkintöjen käytänteet. Työssä haastateltiin METSO-ohjelman parissa työskenteleviä henkilöiltä. Haastatteluilla kartoitettiin ohjelman toteutumista Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Suomen metsäkeskuksen Häme-Uusimaa alueyksikön alueilla. Haastattelujen perusteella ilmeni, että tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset ja Uudellamaalla ei yksityisten suojelualueiden tarjonta ole niin suurta kuin on toivottu. Metsäkeskukselle tulevien ympäristötukisopimusten tarjonta on suurempaa, kuin siihen varatuilla varoilla pystytään vuosittain toteuttamaan.
Opinnäytetyössä ei ollut toimeksiantajaa, vaan idea lähti omasta mielenkiinnosta. Aiheesta ei ole tehty opinnäyte-työtä Mikkelin ammatinkorkeakoulussa aiemmin.