Hoitajien kokemuksia kaverikoirien vierailuista Ruskakodissa
Tuisku, Anne-Marie (2012)
Tuisku, Anne-Marie
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239521
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Suomen Kennelliiton Kaverikoiratoiminnan merkitystä laitoshoidossa asuvien vanhusten hyvinvoinnille. Yhteistyökumppanina oli Porissa vanhuksille asumis- ja hoivapalveluja tarjoava Ruskakoti ja tutkimusta varten haastateltiin Ruskakodin hoitotyöntekijöitä.
Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Ruskakodin hoitohenkilökunta. Aineistoa on tarkasteltu aineistolähtöisen analysointimallin mukaan eli tutkittu millaisia vastauksia tutkimusongelmiin haastatteluista on saatu ja etsitty niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Tutkimustuloksissa kuvattiin hoitajien suhtautumista kaverikoirien vierailuihin sekä hoitajien havainnointeja vanhusten reaktioista koiravieraisiin. Tutkimustulokset vahvistivat aiemmista tutkimuksista saatua tietoa eläinten terapeuttisuudesta.
Tutkimus osoitti, että hoitohenkilökunta koki hyväksi sen, että vanhuksille tuotiin virikkeitä ja kaverikoirien käyntejä pidettiin mukavina, vaikka niiden todettiinkin aiheuttavan jonkin verran ylimääräistä työtä. Hoitohenkilökunta uskoi, että kaikki kaverikoirien käynneille osallistuneet vanhukset ovat saaneet vierailuista iloa ja hyvää mieltä. Hoitajien mukaan kaverikoirista on iloa varsinkin yksinäisille vanhuksille, joiden luona ei käy vierailijoita ja tapaamiset toimivat sosiaalisena tapahtumana myös vanhuksille, jotka eivät koirista kovasti välitäkään.
Tämän tutkimuksen perusteella kaverikoirien vierailuja on syytä jatkaa vanhusten parissa, mikäli vanhusten oma kunto ja henkilökunnan resurssit antavat periksi ja mikäli asukkaalla on kiinnostusta osallistua toimintaan.
Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Ruskakodin hoitohenkilökunta. Aineistoa on tarkasteltu aineistolähtöisen analysointimallin mukaan eli tutkittu millaisia vastauksia tutkimusongelmiin haastatteluista on saatu ja etsitty niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Tutkimustuloksissa kuvattiin hoitajien suhtautumista kaverikoirien vierailuihin sekä hoitajien havainnointeja vanhusten reaktioista koiravieraisiin. Tutkimustulokset vahvistivat aiemmista tutkimuksista saatua tietoa eläinten terapeuttisuudesta.
Tutkimus osoitti, että hoitohenkilökunta koki hyväksi sen, että vanhuksille tuotiin virikkeitä ja kaverikoirien käyntejä pidettiin mukavina, vaikka niiden todettiinkin aiheuttavan jonkin verran ylimääräistä työtä. Hoitohenkilökunta uskoi, että kaikki kaverikoirien käynneille osallistuneet vanhukset ovat saaneet vierailuista iloa ja hyvää mieltä. Hoitajien mukaan kaverikoirista on iloa varsinkin yksinäisille vanhuksille, joiden luona ei käy vierailijoita ja tapaamiset toimivat sosiaalisena tapahtumana myös vanhuksille, jotka eivät koirista kovasti välitäkään.
Tämän tutkimuksen perusteella kaverikoirien vierailuja on syytä jatkaa vanhusten parissa, mikäli vanhusten oma kunto ja henkilökunnan resurssit antavat periksi ja mikäli asukkaalla on kiinnostusta osallistua toimintaan.