Lukiolaisen stressi
Sinivaara, Eevamari (2012)
Sinivaara, Eevamari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010694
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kokemäen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden stressituntemuksia, stressiä aiheuttavia tekijöitä ja stressinhallintakeinoja. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka perusteella stressiin ja sitä aiheuttaviin asioihin pystytään puuttumaan paremmin. Lisäksi tietoa käytetyistä stressinhallintakeinoista voidaan käyttää perustana stressinhallintamenetelmien kehittämisessä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä apuna Jessica Stenbergin laatimaa kyselylomaketta (Stenberg, 2011). Tätä opinnäytetyötä varten kyselylomakkeeseen tehtiin muutoksia. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kokemäen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastauksia kertyi 57. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä Exel-taulukko-ohjelmaa.
Tulosten mukaan stressituntemuksista useimmiten ilmeni psyykkisiä oireita. Kysyttäessä psyykkisistä oireista vastaukset olivat usein kohdissa viikoittain ja kuukausittain. Myös päivittäin esiin tulevia psyykkisiä oireita oli enemmän verrattaessa fyysisiin oireisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Esimerkiksi uupumuksesta kärsi viikoittain noin kolmasosa vastaajista ja suunnilleen neljännes kuukausittain. Psyykkisten oireiden jälkeen seuraavaksi useimmiten vastaajilla ilmeni fyysisiä oireita. Väsymystä ja voimattomuutta koki viikoittain ja kuukausittain noin kolmannes vastaajista. Päänsärky oli myös yleinen vaiva sillä neljännes opiskelijoista kärsi siitä viikoittain. Sosiaalisten haittojen ilmeneminen stressituntemuksina jäi vähäisimmäksi. Suurin osa vastaajista vastasi joka kohtaan harvemmin ja ei koskaan. Stressiä aiheuttavista tekijöistä henkilökohtaiset tekijät olivat pienemmässä roolissa kuin ympäristötekijät. Eniten stressiä aiheuttivat koulutehtävien määrä ja koulutehtävien vaativuus. Koeviikosta koki kuukausittain stressiä lähes puolet opiskelijoista. Stressiä ehkäistiin ja hallittiin eniten viettämällä aikaa Internetissä ja kuuntelemalla musiikkia. Tupakointi oli yksi vähiten käytettyjä keinoja. Opiskelijat hakivat tarvittaessa apua stressiin pääasiassa ystäviltä ja vanhemmilta. Vain 6 % opiskelijoista voisi hakea apua terveydenhoitajalta.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää mitä samaa/eroa Kokemäen lukion tyttöjen ja poikien sekä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden stressissä on. Lisäksi olisi mielenkiintoista verrata tällaisen pienen lukion tuloksia suureen lukioon. Tulosten pohjalta olisi myös kiinnostavaa selvittää minkälaisen roolin opiskelijat ajattelevat terveydenhoitajalla olevan ja miksi esimerkiksi stressi-asioissa terveydenhoitajan puoleen kääntyisi vain muutama opiskelija.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin käyttämällä apuna Jessica Stenbergin laatimaa kyselylomaketta (Stenberg, 2011). Tätä opinnäytetyötä varten kyselylomakkeeseen tehtiin muutoksia. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kokemäen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastauksia kertyi 57. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttämällä Exel-taulukko-ohjelmaa.
Tulosten mukaan stressituntemuksista useimmiten ilmeni psyykkisiä oireita. Kysyttäessä psyykkisistä oireista vastaukset olivat usein kohdissa viikoittain ja kuukausittain. Myös päivittäin esiin tulevia psyykkisiä oireita oli enemmän verrattaessa fyysisiin oireisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Esimerkiksi uupumuksesta kärsi viikoittain noin kolmasosa vastaajista ja suunnilleen neljännes kuukausittain. Psyykkisten oireiden jälkeen seuraavaksi useimmiten vastaajilla ilmeni fyysisiä oireita. Väsymystä ja voimattomuutta koki viikoittain ja kuukausittain noin kolmannes vastaajista. Päänsärky oli myös yleinen vaiva sillä neljännes opiskelijoista kärsi siitä viikoittain. Sosiaalisten haittojen ilmeneminen stressituntemuksina jäi vähäisimmäksi. Suurin osa vastaajista vastasi joka kohtaan harvemmin ja ei koskaan. Stressiä aiheuttavista tekijöistä henkilökohtaiset tekijät olivat pienemmässä roolissa kuin ympäristötekijät. Eniten stressiä aiheuttivat koulutehtävien määrä ja koulutehtävien vaativuus. Koeviikosta koki kuukausittain stressiä lähes puolet opiskelijoista. Stressiä ehkäistiin ja hallittiin eniten viettämällä aikaa Internetissä ja kuuntelemalla musiikkia. Tupakointi oli yksi vähiten käytettyjä keinoja. Opiskelijat hakivat tarvittaessa apua stressiin pääasiassa ystäviltä ja vanhemmilta. Vain 6 % opiskelijoista voisi hakea apua terveydenhoitajalta.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää mitä samaa/eroa Kokemäen lukion tyttöjen ja poikien sekä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden stressissä on. Lisäksi olisi mielenkiintoista verrata tällaisen pienen lukion tuloksia suureen lukioon. Tulosten pohjalta olisi myös kiinnostavaa selvittää minkälaisen roolin opiskelijat ajattelevat terveydenhoitajalla olevan ja miksi esimerkiksi stressi-asioissa terveydenhoitajan puoleen kääntyisi vain muutama opiskelija.