Värähtelymittauksen käyttö pumpun ja puhaltimen jatkuvatoimisessa kunnonvalvonnassa
Ylikulju, Ari (2012)
Ylikulju, Ari
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111050
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Ruukki Metals Oy:n Raahen tehtaan kuumanauhavalssaamolle. Valssaamon prosessilaitteisiin on nähty tarpeelliseksi lisätä kunnonvalvontaa. Yhtenä mahdollisuutena nähdään jatkuvatoiminen kunnonvalvontajärjestelmä. Työn tarkoituksena oli tutkia ifm electoricin toimittaman kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän soveltuvuutta prosessilaitteisiin ja vallitseviin olosuhteisiin.
Valvottavat kohteet ovat hihnakäyttöinen jäähdytyspuhallin, vettä pumppaava siipipumppu sekä jäähdytystornipuhallin. Työhön kuuluivat kohteiden vikaantumismekanismien selvittäminen, mittausparametrien määrittely, itse mittaaminen sekä vertailumittaus nykyiseen, kannettavalla mittalaitteella suoritettavaan värähtelymittaukseen. Vertailumittaukset suoritettiin pumpulle.
Pumpulle suoritetussa vertailumittauksessa havaittiin, että nopeusspektrit vastaavat erittäin hyvin toisiaan verrattaessa uuden kiinteän ja nykyisen kannettavan mittauksia. Kiihtyvyys- ja verhokäyrämittauksessa spektrit eivät olleet niin yhtenevät. Molempien järjestelmien mittaustulosten päätelmät koneen kunnosta olivat kuitenkin samat, akuuttia vikaa ei ollut mittausajankohtana.
Tuloksia saatiin koemittausten aikana, ja niitä voidaan käyttää vertailupohjana tulevaisuudessa. Laitteisto on nyt kolmeen kohteeseen asennettu ja valvontaparametrit asetettu. Järjestelmä vaatii vielä lisää mittauksia, jotta voidaan varmistaa laitteiston kestävyys ja nähdään, miten viat ilmenevät mittauksissa.
Jatkokehityskohteeksi jäi kunnonvalvontajärjestelmästä löytyvän hälytysten käyttöönotto ja hyödyntäminen. Hälytyksillä kunnonvalvontaa saataisiin automatisoitua.
Valvottavat kohteet ovat hihnakäyttöinen jäähdytyspuhallin, vettä pumppaava siipipumppu sekä jäähdytystornipuhallin. Työhön kuuluivat kohteiden vikaantumismekanismien selvittäminen, mittausparametrien määrittely, itse mittaaminen sekä vertailumittaus nykyiseen, kannettavalla mittalaitteella suoritettavaan värähtelymittaukseen. Vertailumittaukset suoritettiin pumpulle.
Pumpulle suoritetussa vertailumittauksessa havaittiin, että nopeusspektrit vastaavat erittäin hyvin toisiaan verrattaessa uuden kiinteän ja nykyisen kannettavan mittauksia. Kiihtyvyys- ja verhokäyrämittauksessa spektrit eivät olleet niin yhtenevät. Molempien järjestelmien mittaustulosten päätelmät koneen kunnosta olivat kuitenkin samat, akuuttia vikaa ei ollut mittausajankohtana.
Tuloksia saatiin koemittausten aikana, ja niitä voidaan käyttää vertailupohjana tulevaisuudessa. Laitteisto on nyt kolmeen kohteeseen asennettu ja valvontaparametrit asetettu. Järjestelmä vaatii vielä lisää mittauksia, jotta voidaan varmistaa laitteiston kestävyys ja nähdään, miten viat ilmenevät mittauksissa.
Jatkokehityskohteeksi jäi kunnonvalvontajärjestelmästä löytyvän hälytysten käyttöönotto ja hyödyntäminen. Hälytyksillä kunnonvalvontaa saataisiin automatisoitua.