Työyksikön itsearviointi työterveyshuollossa : ITE2-itsearviointimenetelmä laadun kehittämisen ja johtamisen tukena
Juvonen, Maarit (2012)
Juvonen, Maarit
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kokeilla ITE2-itsearviointimenetelmää työterveyshuollossa toiminnan laadun
kehittäjänä ja johtamisen työvälineenä. Kokeilu suoritettiin julkisen hallinnon alla olevassa pienessä
työterveyshuollon yksikössä.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Vastaajien joukossa oli johtoasemassa olevia, työterveyslääkäreitä,
työterveyshoitajia, työfysioterapeutti ja toimistohenkilökuntaa. Tutkimusaineiston keräämisessä
käytettiin ITE arviointilomake perus 2003 -kyselylomaketta. Lomake sisältää 25 valmista vaihtoehtokysymystä.
Työterveyshuollon toiminnan laadullinen kehittäminen lähtee liikkeelle yhteisistä toimintatavoista, hyvästä
perehdyttämisestä, asiakastarpeiden kartoittamisesta ja tarvittavien resurssien asettamisesta asiakkaiden
käyttöön. Valmiita laatukriteereitä on olemassa, mutta ne tulee asettaa työyksikkökohtaisesti
omaan toimintaan sitoen ja asiakaspalautteita hyväksi käyttäen. Koulutussuunnitelmien tulee olla asiakastarpeista
lähtevää suunnitelmallista toimintaa.
Työterveyshuollon johtamisen tulee olla päämäärätietoista. Yhtenevät toimintatavat ja vastuualueet ovat
jokaisen työntekijän tiedossa. Johtamisessa on keskusteleva ote, kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti
työntekijöiden kanssa. Asiakkuuksien säilyttämisen, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta
tarkasteltuna esimiehen tulee seurata työntekijöiden toimintaa, että noudatetaan hyvää työterveyshuollon
käytänteitä palveluprosessikuvausten kautta. Kehittämiskohteita tulee mitata ja työterveyshuollon
käytössä tulee olla mittarit, joita käytetään säännöllisin väliajoin. Työyksikön hyvinvointia tulee
seurata ilmapiirikartoituksin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi. Työterveyshuollon lähtökohtana
on toimintasuunnitelma, jossa on niin johdon kuin työntekijöiden ääni kuuluvissa.
Tutkimustulosten loppupäätelmänä on, että ITE-menetelmä soveltuu erittäin hyvin työterveyshuollon
käyttöön niin toiminnan laadun kehittämisessä kuin johtamisen työvälineenä.
kehittäjänä ja johtamisen työvälineenä. Kokeilu suoritettiin julkisen hallinnon alla olevassa pienessä
työterveyshuollon yksikössä.
Tutkimukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Vastaajien joukossa oli johtoasemassa olevia, työterveyslääkäreitä,
työterveyshoitajia, työfysioterapeutti ja toimistohenkilökuntaa. Tutkimusaineiston keräämisessä
käytettiin ITE arviointilomake perus 2003 -kyselylomaketta. Lomake sisältää 25 valmista vaihtoehtokysymystä.
Työterveyshuollon toiminnan laadullinen kehittäminen lähtee liikkeelle yhteisistä toimintatavoista, hyvästä
perehdyttämisestä, asiakastarpeiden kartoittamisesta ja tarvittavien resurssien asettamisesta asiakkaiden
käyttöön. Valmiita laatukriteereitä on olemassa, mutta ne tulee asettaa työyksikkökohtaisesti
omaan toimintaan sitoen ja asiakaspalautteita hyväksi käyttäen. Koulutussuunnitelmien tulee olla asiakastarpeista
lähtevää suunnitelmallista toimintaa.
Työterveyshuollon johtamisen tulee olla päämäärätietoista. Yhtenevät toimintatavat ja vastuualueet ovat
jokaisen työntekijän tiedossa. Johtamisessa on keskusteleva ote, kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti
työntekijöiden kanssa. Asiakkuuksien säilyttämisen, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta
tarkasteltuna esimiehen tulee seurata työntekijöiden toimintaa, että noudatetaan hyvää työterveyshuollon
käytänteitä palveluprosessikuvausten kautta. Kehittämiskohteita tulee mitata ja työterveyshuollon
käytössä tulee olla mittarit, joita käytetään säännöllisin väliajoin. Työyksikön hyvinvointia tulee
seurata ilmapiirikartoituksin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi. Työterveyshuollon lähtökohtana
on toimintasuunnitelma, jossa on niin johdon kuin työntekijöiden ääni kuuluvissa.
Tutkimustulosten loppupäätelmänä on, että ITE-menetelmä soveltuu erittäin hyvin työterveyshuollon
käyttöön niin toiminnan laadun kehittämisessä kuin johtamisen työvälineenä.