Käyttäjäanalyysi osana suunnitteluprosessia
Muurinen, Mari (2012)
Muurinen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205218944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205218944
Tiivistelmä
Lopputyön aiheena oli käyttäjäanalyysi ja sen hyödyntäminen käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa. Tavoitteena oli yhdistää olemassa olevaa teoriaa sekä määrittää käyttäjäryhmiä asiakasprojektiin, jonka avulla olemassa olevaa palvelua asiakas voisi kehittää kohdentamalla suunnittelun kriittisiin käyttäjäryhmiin. Tutkimuksessa tuotiin persoonat osaksi käyttäjäanalyysiä ja haettiin teoreettista tietoa, miten persoonia voidaan hyödyntää osana käyttäjäanalyysiä. Persoonat on yhdistetty käyttäjäanalyysiin ensimmäistä kertaa tässä lopputyössä, tässä muodossa. Tutkimuskysymyksien tarkoituksena oli selvittää kuinka käyttäjäanalyysi toimii osana suunnitteluprosessina, miten persoonia voidaan hyödyntää osana käyttäjäanalyysiä ja mitä hyötyä asiakkaalle oli tutkimuksesta.
Tutkimuksessa teoriaa lähestyttiin toiminnallisen tutkimuksen kautta. Toiminnallisessa tutki-muksessa tehtiin kaksi työpajaa, jossa kohderyhmänä oli asiakasorganisaation sisäisen palvelun tuottajat. Työpajat suunniteltiin tukemaan toisiaan ja olemassa olevaa teoriaa. Ennen työpajoja voitiin asettaa hypoteesit, että käyttäjäanalyysia voidaan käyttää tehokkaana työkaluna käyttäjien määrittämisessä ja persoonat voivat auttaa syvemmän tiedon esille saamisessa sekä helpottaa viestintää suunnittelutiimin sisällä. Ensimmäisessä työpajassa kerättiin käyttäjäanalyysin perusteella tietoa käyttäjäryhmistä ja heidän tehtävistään ja toisessa työpajassa keskityttiin analysoimaan ja tarkentamaan ensimmäisessä työpajassa saatuja tuloksia. Tutkimukseen tehtiin kaksi analysointia tuloksille, joista ensimmäinen oli asiantuntija analyysi ja toinen työpaja toimi toisena analyysivaiheena.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että käyttäjäanalyysiä auttaa tehokkaasti määrittelemään erilaisia käyttäjäryhmiä. Käyttäjäanalyysi ei välttämättä tuota uutta tietoa, jos analyysi teetetään useamman kuin yhden kerran samalle palvelulle. Käyttäjäanalyysi voidaan määrittää toiminnallisen tutkimuksen perusteella sijoittuvan suunnitteluprosessissa sen alkupäähän ja siitä saatavat tulokset tukevat käyttäjäkeskeisen suunnittelun iteratiivista näkökulmaa, jossa tietoa ja tuloksia voidaan lisätä sitä mukaan kun iteraatio kierroksia suunnitteluun syntyy. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös persoonien luomista, joiden tarkoituksena oli tuottaa lisäarvoa käyttäjäanalyysiin. Persoonat voivat tukea käyttäjäanalyysiä sekä tuoda lisätietoja suunnitteluprosessiin. Tutkimuksessa persoonat auttoivat syventämään tietoa, jota käyttäjäanalyysillä saatiin erilaisista käyttäjäryhmistä. Johtopäätöksenä voidaan pitää myös, että persoonat eivät sovellu käyttäjäanalyysin osaksi, jos käyttäjäryhmät ovat kovin heterogeenisiä ja laajoja. Tähän työhön teetetyissä työpajoissa löydettiin 30 eri käyttäjäryhmää, joista kuudelle luotiin persoonat. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että käyttäjäanalyysi toimii tehokkaana tapana määrittää erilaisia käyttäjäryhmiä ja näin ollen soveltuu myös liiketaloudelliselta kannalta organisaatioiden käyttöön. Käyttäjäanalyysi voidaan kuvata olevan esitutkimus joka sijoittuu suunnitteluprosessin alkupäähän. Asiakkaalle esitettiin myös analyysi kuinka palvelua voidaan kehittää käyttämällä käyttäjäkeskeisen suunnittelu metodeja.
Tutkimuksessa teoriaa lähestyttiin toiminnallisen tutkimuksen kautta. Toiminnallisessa tutki-muksessa tehtiin kaksi työpajaa, jossa kohderyhmänä oli asiakasorganisaation sisäisen palvelun tuottajat. Työpajat suunniteltiin tukemaan toisiaan ja olemassa olevaa teoriaa. Ennen työpajoja voitiin asettaa hypoteesit, että käyttäjäanalyysia voidaan käyttää tehokkaana työkaluna käyttäjien määrittämisessä ja persoonat voivat auttaa syvemmän tiedon esille saamisessa sekä helpottaa viestintää suunnittelutiimin sisällä. Ensimmäisessä työpajassa kerättiin käyttäjäanalyysin perusteella tietoa käyttäjäryhmistä ja heidän tehtävistään ja toisessa työpajassa keskityttiin analysoimaan ja tarkentamaan ensimmäisessä työpajassa saatuja tuloksia. Tutkimukseen tehtiin kaksi analysointia tuloksille, joista ensimmäinen oli asiantuntija analyysi ja toinen työpaja toimi toisena analyysivaiheena.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että käyttäjäanalyysiä auttaa tehokkaasti määrittelemään erilaisia käyttäjäryhmiä. Käyttäjäanalyysi ei välttämättä tuota uutta tietoa, jos analyysi teetetään useamman kuin yhden kerran samalle palvelulle. Käyttäjäanalyysi voidaan määrittää toiminnallisen tutkimuksen perusteella sijoittuvan suunnitteluprosessissa sen alkupäähän ja siitä saatavat tulokset tukevat käyttäjäkeskeisen suunnittelun iteratiivista näkökulmaa, jossa tietoa ja tuloksia voidaan lisätä sitä mukaan kun iteraatio kierroksia suunnitteluun syntyy. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös persoonien luomista, joiden tarkoituksena oli tuottaa lisäarvoa käyttäjäanalyysiin. Persoonat voivat tukea käyttäjäanalyysiä sekä tuoda lisätietoja suunnitteluprosessiin. Tutkimuksessa persoonat auttoivat syventämään tietoa, jota käyttäjäanalyysillä saatiin erilaisista käyttäjäryhmistä. Johtopäätöksenä voidaan pitää myös, että persoonat eivät sovellu käyttäjäanalyysin osaksi, jos käyttäjäryhmät ovat kovin heterogeenisiä ja laajoja. Tähän työhön teetetyissä työpajoissa löydettiin 30 eri käyttäjäryhmää, joista kuudelle luotiin persoonat. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että käyttäjäanalyysi toimii tehokkaana tapana määrittää erilaisia käyttäjäryhmiä ja näin ollen soveltuu myös liiketaloudelliselta kannalta organisaatioiden käyttöön. Käyttäjäanalyysi voidaan kuvata olevan esitutkimus joka sijoittuu suunnitteluprosessin alkupäähän. Asiakkaalle esitettiin myös analyysi kuinka palvelua voidaan kehittää käyttämällä käyttäjäkeskeisen suunnittelu metodeja.