Kätilöiden kokemuksia lyhytjälkihoitoisen synnytys -toiminnan aloituksesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lapsivuodeosastolla
Moilanen, Heli; Nevalainen, Maria (2009)
Moilanen, Heli
Nevalainen, Maria
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910285185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910285185
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kätilöiden kokemuksia äidin ja vastasyntyneen varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen ja lyhytjälkihoitoisen synnytys (LYSY) -toiminnan aloituksesta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lapsivuodeosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa LYSY-toimintaa edistävistä tekijöistä ja tuoda esille mahdollisia kehitystarpeita.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä KYSin lapsivuodeosaston kanssa. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimukseen osallistui kuusi KYSin lapsivuodeosaston kätilöä. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella LYSYä pidettiin hyvänä nykyaikaisena toimintatapana synnyttäjän ja vastasyntyneen hoidossa. Kehittämisen tarvetta LYSYssä kuitenkin vielä on ja LYSYn toimivuuden uskotaan paranevan kokemuksen myötä. Tuloksina kätilöiden kokemuksista LYSY-toiminnan aloituksesta muotoutui neljä yläluokkaa, jotka ovat LYSYn ideologia, valmistautuminen LYSYyn, LYSYn toimivuus ja LYSY osana nykyaikaa. Yleisesti kätilöt kokivat LYSY-toiminnan aloituksen sekavana ja kätilöiden motivaatio LYSYyn oli vaihteleva. LYSYn kotiutuskriteerit koettiin hyviksi ja turvallisen kotiutumisen perustaksi. Myös perheen ohjaus ja jälkiseuranta koettiin tärkeäksi. Jatkossa toiminnan mahdollistamiseksi tulee taata riittävät ajalliset ja tiloihin liittyvät resurssit sekä johdon tuki toiminnan kehittämiseksi. LYSY-asiakkaiden vähäinen määrä hankaloitti toiminnan arviointia ja siksi LYSYn markkinointi myös jo raskausaikana on jatkossa tärkeää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kätilöiden kokemuksia äidin ja vastasyntyneen varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen ja lyhytjälkihoitoisen synnytys (LYSY) -toiminnan aloituksesta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lapsivuodeosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa LYSY-toimintaa edistävistä tekijöistä ja tuoda esille mahdollisia kehitystarpeita.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä KYSin lapsivuodeosaston kanssa. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimukseen osallistui kuusi KYSin lapsivuodeosaston kätilöä. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella LYSYä pidettiin hyvänä nykyaikaisena toimintatapana synnyttäjän ja vastasyntyneen hoidossa. Kehittämisen tarvetta LYSYssä kuitenkin vielä on ja LYSYn toimivuuden uskotaan paranevan kokemuksen myötä. Tuloksina kätilöiden kokemuksista LYSY-toiminnan aloituksesta muotoutui neljä yläluokkaa, jotka ovat LYSYn ideologia, valmistautuminen LYSYyn, LYSYn toimivuus ja LYSY osana nykyaikaa. Yleisesti kätilöt kokivat LYSY-toiminnan aloituksen sekavana ja kätilöiden motivaatio LYSYyn oli vaihteleva. LYSYn kotiutuskriteerit koettiin hyviksi ja turvallisen kotiutumisen perustaksi. Myös perheen ohjaus ja jälkiseuranta koettiin tärkeäksi. Jatkossa toiminnan mahdollistamiseksi tulee taata riittävät ajalliset ja tiloihin liittyvät resurssit sekä johdon tuki toiminnan kehittämiseksi. LYSY-asiakkaiden vähäinen määrä hankaloitti toiminnan arviointia ja siksi LYSYn markkinointi myös jo raskausaikana on jatkossa tärkeää.