Vili-hiiri ja Siiri-possu - Lapsen kielellisen kehityksen vahvistaminen päiväkodin arjessa
Pihkala, Lilli-Maija (2012)
Pihkala, Lilli-Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810264
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö keskittyy lapsen kielellisen kehityksen vahvistamiseen päiväkodin arjessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään yksityisen päiväkodin kanssa. Toteutuksen aikana päiväkodin eri lapsiryhmille toteutettiin neljä erilaista toiminnallista tuokiota. Tarkoituksena oli vahvistaa ja aktivoida lapsia käyttämään kieltä. Näkökulmana toiminnallisuuden arvioinnissa oli työntekijä, eli vaikka toiminta tapahtui lasten kanssa ja lapsilähtöisesti, tavoitteena oli löytää työntekijöille menetelmiä kiireiseen arkeen. Toiminnallisuuden lisäksi opinnäytetyön materiaalia kerättiin havainnoimalla päiväkodin työntekijöillä jo käytössä olevia menetelmiä ja listaamalla ne yhteen.
Toiminnalliset menetelmät valikoituivat tutkijan mieltymysten mukaan sekä sen mukaan, mitä havainnoinnissa ei tullut esille. Menetelmät joita lasten kanssa kokeiltiin, olivat pienryhmässä lukeminen, mikä kaikessa yksinkertaisuudessaan oli lukemista muutaman lapsen ryhmissä. Lukemisen lisäksi lasten kanssa tarinaa pyrittiin syventämään maalaamalla sadusta jonkinlainen kuva. Muina menetelminä opinnäytetyössä oli esineiden sokkona tunnusteleminen, perinteinen laivan lastaaminen sekä eläimillä että kirjaimilla, minkä lisäksi lasten kanssa tehtiin oma loru Vili-hiirestä ja Siiri-possusta, jotka pääsivät mukaan myös opinnäytetyön nimeen.
Opinnäytetyön suunnitelma esiteltiin helmikuussa 2012, jonka jälkeen maaliskuussa 2012 toiminnallisten tuokioiden toteuttaminen alkoi. Toteutusosio kesti yhteensä kolme viikkoa, jonka aikana menetelmät käytiin läpi kahden eri ikäryhmän kanssa. Ainoana vain yhteen kertaa toteutettu menetelmä oli lorutus, mikä yhtenäkin toteutuksena kesti kokonaisen viikon. Ennen toteutuksen alkamista päiväkodin kanssa solmittiin tutkimussopimus ja toimintaan osallistuvien lasten vanhemmilta pyydettiin suostumus. Toiminnalliset tuokiot kuvattiin, jotta niiden kuvaaminen mahdollisimman laajasti raporttiin olisi mahdollista jälkikäteen. Lisäksi tuokioiden arvioinnin suoritti päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja.
Teoriaa toiminnan tueksi haettiin yksilön kehityksestä, vuorovaikutussuhteiden kehittymisestä, lasten kielellisen kehityksen tukemisesta sekä päiväkodin suhteesta lapsen kielelliseen kehitykseen. Opinnäytetyön anti on varmasti merkittävin toiminnassa mukana olleelle päiväkodille, mutta monet havainnoinnin kautta esille tulleet menetelmät sekä toiminnalliset tuokiot ovat toki täynnä menetelmiä, joita kuka tahansa voi lasten kanssa toteuttaa helposti ja ilman suurempaa vaivaa.
Toiminnalliset menetelmät valikoituivat tutkijan mieltymysten mukaan sekä sen mukaan, mitä havainnoinnissa ei tullut esille. Menetelmät joita lasten kanssa kokeiltiin, olivat pienryhmässä lukeminen, mikä kaikessa yksinkertaisuudessaan oli lukemista muutaman lapsen ryhmissä. Lukemisen lisäksi lasten kanssa tarinaa pyrittiin syventämään maalaamalla sadusta jonkinlainen kuva. Muina menetelminä opinnäytetyössä oli esineiden sokkona tunnusteleminen, perinteinen laivan lastaaminen sekä eläimillä että kirjaimilla, minkä lisäksi lasten kanssa tehtiin oma loru Vili-hiirestä ja Siiri-possusta, jotka pääsivät mukaan myös opinnäytetyön nimeen.
Opinnäytetyön suunnitelma esiteltiin helmikuussa 2012, jonka jälkeen maaliskuussa 2012 toiminnallisten tuokioiden toteuttaminen alkoi. Toteutusosio kesti yhteensä kolme viikkoa, jonka aikana menetelmät käytiin läpi kahden eri ikäryhmän kanssa. Ainoana vain yhteen kertaa toteutettu menetelmä oli lorutus, mikä yhtenäkin toteutuksena kesti kokonaisen viikon. Ennen toteutuksen alkamista päiväkodin kanssa solmittiin tutkimussopimus ja toimintaan osallistuvien lasten vanhemmilta pyydettiin suostumus. Toiminnalliset tuokiot kuvattiin, jotta niiden kuvaaminen mahdollisimman laajasti raporttiin olisi mahdollista jälkikäteen. Lisäksi tuokioiden arvioinnin suoritti päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja.
Teoriaa toiminnan tueksi haettiin yksilön kehityksestä, vuorovaikutussuhteiden kehittymisestä, lasten kielellisen kehityksen tukemisesta sekä päiväkodin suhteesta lapsen kielelliseen kehitykseen. Opinnäytetyön anti on varmasti merkittävin toiminnassa mukana olleelle päiväkodille, mutta monet havainnoinnin kautta esille tulleet menetelmät sekä toiminnalliset tuokiot ovat toki täynnä menetelmiä, joita kuka tahansa voi lasten kanssa toteuttaa helposti ja ilman suurempaa vaivaa.