Viestintäsuunnitelma : Case: Mangomaa
Toikka, Karoliina (2012)
Toikka, Karoliina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411549
Tiivistelmä
Tutkimus sai alkunsa toimeksiantajan ja tutkijan yhteisestä hausta kehittää Mangomaan viestintää. Toimeksiantoyritys pyrkii auttamaan vähäosaisempia työllistämällä kehitysmaiden käsityöläisiä ja tarjoamaan hyväntekijöilleen vastalahjaksi kaunista laadukasta käsityötä, hyvän omatunnon lisäksi.
Mangomaan viestintä haluaa kertoa asikkailleen, että konkreettinen kädenojennus itäafrikkalaisille käsityöläisille on mahdollista ja menee todella perille. Tämä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka yritys onnistuu tässä tehtävässä ja miten viestiä voidaan tehostaa entisestään.
Produktityyppinen työ toteutettiin yhdistelemällä kvalitatiivisia, kvantitatiivisia ja proseduraalisia metodeja. Työ aloitettiin lokakuussa 2011 kvalitatiivisella osuudella. Taustatieto kerättiin haastattelemalla Mangomaan perustajaa, mistä laadullinen tutkimusosa laajeni yrityksen olemassa olevan viestinnän sisältöanalyysiin. Lisäksi tutkimusta varten haalittiin monipuolista markkinointiviestinnän asiantuntemusta hyvin erilaisilta alan ammattilaisilta.
Kvantitatiivinen osa rajoittui hyvin vaatimattomaan ja yksinkertaiseen asiakaskyselyyn. Prosessin päätteeksi luotiin Mangomaalle uusi viestintäsuunnitelma, joka toteutettiin proseduraalisin menetelmin toukokuussa 2012.
Uusi viestintäsuunnitelma suositteli Mangomaalle Twitter-tiliä ja verkkosivujen osaksi liitettävää blogia. Useiden viestintäkanavien hallinnan helpottamiseksi ehdotettiin viestintäalustojen keskinäistä synkronointia. Yritystä neuvottiin luomaan entistä aktiivisempi viestintäaikataulu ja luomaan aiempaa yksilöllisempiä, vuorovaikutuksellisempia ja monipuolisempia viestejä. Viimeisiin ehdotuksiin kuuluivat viestien asettelun hiominen ja suunnitelma yrityksen medianäkyvyyden kasvattamiseksi.
Mangomaan viestintä haluaa kertoa asikkailleen, että konkreettinen kädenojennus itäafrikkalaisille käsityöläisille on mahdollista ja menee todella perille. Tämä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka yritys onnistuu tässä tehtävässä ja miten viestiä voidaan tehostaa entisestään.
Produktityyppinen työ toteutettiin yhdistelemällä kvalitatiivisia, kvantitatiivisia ja proseduraalisia metodeja. Työ aloitettiin lokakuussa 2011 kvalitatiivisella osuudella. Taustatieto kerättiin haastattelemalla Mangomaan perustajaa, mistä laadullinen tutkimusosa laajeni yrityksen olemassa olevan viestinnän sisältöanalyysiin. Lisäksi tutkimusta varten haalittiin monipuolista markkinointiviestinnän asiantuntemusta hyvin erilaisilta alan ammattilaisilta.
Kvantitatiivinen osa rajoittui hyvin vaatimattomaan ja yksinkertaiseen asiakaskyselyyn. Prosessin päätteeksi luotiin Mangomaalle uusi viestintäsuunnitelma, joka toteutettiin proseduraalisin menetelmin toukokuussa 2012.
Uusi viestintäsuunnitelma suositteli Mangomaalle Twitter-tiliä ja verkkosivujen osaksi liitettävää blogia. Useiden viestintäkanavien hallinnan helpottamiseksi ehdotettiin viestintäalustojen keskinäistä synkronointia. Yritystä neuvottiin luomaan entistä aktiivisempi viestintäaikataulu ja luomaan aiempaa yksilöllisempiä, vuorovaikutuksellisempia ja monipuolisempia viestejä. Viimeisiin ehdotuksiin kuuluivat viestien asettelun hiominen ja suunnitelma yrityksen medianäkyvyyden kasvattamiseksi.