Onnistuuko imetys?– ensitiedon merkitys suulakihalkiovauvan ravitsemuksessa
Eklund, Tiinamaria; Veito, Sannamari (2012)
Eklund, Tiinamaria
Veito, Sannamari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411495
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Laurea ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS Operatiivisen tulosyksikön laadunkehittämishanketta vuosina 2007-2012. Opinnäytetyön aihe on suulakihalkiovauvan ravitsemuksen erityispiirteet, johon sisältyy saatu tieto halkiosta ja halkion vaikutuksista syömiseen sekä turvallisen kiintymyssuhteen kehittyminen. Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä teemahaastatteluista. Haastattelujen avulla syvennetään tietoa siitä, mitä saadaan kirjallisuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa lisää tietoa siitä, minkälaista ensitietoa vanhemmat ovat halkiosta saaneet, minkälaista ohjeistusta vanhemmat ovat saaneet suulakihalkiovauvan syöttämisestä ja kuinka äidit ovat kokeneet vuorovaikutuksen kehittyneen vauvan kanssa.
Tavoitteena on kuvata suulakihalkiovauvan saaneiden äitien kokemuksia tutkimustehtävien aiheista. Tutkimustehtävien aiheet ovat äidin kokemukset perheen saamasta tiedosta ja tuesta, äidin kokemukset vauvan syöttämisestä sekä äidin kokemukset äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisestä. Tavoitteena on, että opinnäytetyöstä hyötyisivät sekä suulakihalkiovauvan saaneet perheet että heidän kanssaan työskentelevä hoitohenkilökunta. Suulakihalkio tulee aina yllätyksenä perheelle, koska sitä ei voida havaita sikiöaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Tällöin perhe ei ole valmistautunut etukäteen halkion tuomiin haasteisiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tuodaan esiin tietoa halkioista, muun muassa niiden syntymisestä ja vaikutuksista kehitykseen. Työssä kerrotaan myös vauvan ravitsemuksesta; imetyksestä sekä halkiovauvan syöttämisestä sekä siitä minkälaista hyvän ensitiedon tulisi olla ja miten se vaikuttaa tiedon saajaan. Työssä käydään läpi myös vuorovaikutuksen kehittymistä äidin ja vauvan välillä, sillä imetystä on pidetty yhtenä tärkeänä tekijänä vuorovaikutussuhteen syntymisessä.
Haastatteluissa korostui ensitiedon merkitys ja tärkeys. Äidit kokivat ensitiedon olleen heikkoa ja saamansa tuen olleen sen takia puutteellista. Äideille jäi tunne siitä, ettei kukaan synnytyssairaalassa tiennyt asiasta tarpeeksi, jotta olisi jonkinlaista ohjausta voinut antaa. Oikea tieto ja tuki tuli vasta Husuken yhteydenoton myötä. Äidit olivat ajatelleet imettävänsä vauvaansa ennen halkion toteamista. Kahta äitiä ohjattiin imettämään halkion toteamisen jälkeenkin. Vauvojen painot myös laskivat normaalia enemmän puutteellisen ravinnon saannin vuoksi. Äidit eivät kokeneet imetyksen puuttumisen vaikuttavan negatiivisesti kiintymyssuhteen laatuun tai kehittymiseen. Kaksi äitiä koki kiintymyssuhteen kehittyvän jopa paremmin imetyksen puuttuessa tai siitä luovuttaessa.
Tavoitteena on kuvata suulakihalkiovauvan saaneiden äitien kokemuksia tutkimustehtävien aiheista. Tutkimustehtävien aiheet ovat äidin kokemukset perheen saamasta tiedosta ja tuesta, äidin kokemukset vauvan syöttämisestä sekä äidin kokemukset äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisestä. Tavoitteena on, että opinnäytetyöstä hyötyisivät sekä suulakihalkiovauvan saaneet perheet että heidän kanssaan työskentelevä hoitohenkilökunta. Suulakihalkio tulee aina yllätyksenä perheelle, koska sitä ei voida havaita sikiöaikaisissa ultraäänitutkimuksissa. Tällöin perhe ei ole valmistautunut etukäteen halkion tuomiin haasteisiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tuodaan esiin tietoa halkioista, muun muassa niiden syntymisestä ja vaikutuksista kehitykseen. Työssä kerrotaan myös vauvan ravitsemuksesta; imetyksestä sekä halkiovauvan syöttämisestä sekä siitä minkälaista hyvän ensitiedon tulisi olla ja miten se vaikuttaa tiedon saajaan. Työssä käydään läpi myös vuorovaikutuksen kehittymistä äidin ja vauvan välillä, sillä imetystä on pidetty yhtenä tärkeänä tekijänä vuorovaikutussuhteen syntymisessä.
Haastatteluissa korostui ensitiedon merkitys ja tärkeys. Äidit kokivat ensitiedon olleen heikkoa ja saamansa tuen olleen sen takia puutteellista. Äideille jäi tunne siitä, ettei kukaan synnytyssairaalassa tiennyt asiasta tarpeeksi, jotta olisi jonkinlaista ohjausta voinut antaa. Oikea tieto ja tuki tuli vasta Husuken yhteydenoton myötä. Äidit olivat ajatelleet imettävänsä vauvaansa ennen halkion toteamista. Kahta äitiä ohjattiin imettämään halkion toteamisen jälkeenkin. Vauvojen painot myös laskivat normaalia enemmän puutteellisen ravinnon saannin vuoksi. Äidit eivät kokeneet imetyksen puuttumisen vaikuttavan negatiivisesti kiintymyssuhteen laatuun tai kehittymiseen. Kaksi äitiä koki kiintymyssuhteen kehittyvän jopa paremmin imetyksen puuttuessa tai siitä luovuttaessa.