Ulkomaalaisten diplomaattien Suomessa kokema turvallisuus
Simola, Miia; Loisa, Saija (2009)
Simola, Miia
Loisa, Saija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906033643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906033643
Tiivistelmä
Turvallisuuden kokeminen vaihtelee ihmisten välillä. Turvallisuuden tunteeseen ja koettuun turvallisuuteen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi poliisin toiminnan, kameravalvonnan ja vartioinnin avulla eli turvallisuuden parantamiseen käytetään resursseja. Turvallisuuden ja turvallisuuteen panostettujen resurssien välistä suhdetta on selvitetty ja tehty huomio, että tietyssä pisteessä saavutetun turvallisuuden ja siihen tehtyjen panostusten välinen suhde ei enää ole taloudellisesti kannattava. Koetun turvallisuuden ja turvallisuuden luomiseen käytettyjen keinojen välistä suhdetta ei ole tutkittu Suomessa, joka oli yhtenä syynä tutkimuksen aloittamiseen. On tärkeää tutkia, voidaanko turvallisuusjärjestelyitä ja -toimenpiteitä tahattomasti liioitella siten, että se vaikuttaisi koettuun turvallisuuteen laskevasti. Tarkoituksena on selvittää, missä kulkee raja, jonka jälkeen koettu turvallisuus ei enää parane turvallisuustoimenpiteiden lisääntyessä. Tarkoituksena on myös ohjata erilaisten tilaisuuksien näkyvien ja näkymättömien turvatoimien suhdetta niin, että saavutettu julkisuuskuva olisi mahdollisimman hyvä.
Tutkimusta varten haastateltiin 18 ulkomaalaista Helsingissä työskentelevää suurlähettilästä tai muuta diplomaattia. Diplomaattien vastauksia verrattiin tavallisten satunnaisesti valittujen suomalaisten vastauksiin. Aineisto on kuvailtu ja luokiteltu kunkin kuvan kohdalla eri tavoin riippuen kyseisen kuvan kohdalla saaduista vastauksista. Monien vastausten osalta vaikutti kuvailuun ja luokitteluun myös tämän työn tekijöiden tulkinta. Aineisto osoittautui vaikeasti analysoitavaksi, koska vastaukset eivät olleet yksiselitteisiä.
Tutkimuksesta ilmeni, että turvattomuutta aiheuttivat poliisien liiallinen määrä tai käynnissä olevan tilanteen arvaamattomuus ja vakavuus sekä poliisiautojen sijoittelun outous esimerkiksi keskelle katua. Myös koirapoliisi, kadun eristäminen ja näkyvä turvallisuus sekä erikoisjoukot aiheuttivat turvattomuutta. Poliisien varusteet kuten naamiot, luotiliivit, kilvet ja kypärät aiheuttivat turvattomuutta. Turvattomuutta aiheuttivat lisäksi osalla vastaajista poliisien valmistautuneisuus, pimeys ja yöaika sekä paikan autio tunnelma. Ihmiset eivät siis yleensä pelkää poliisia, vaan tilannetta, jota poliisit ovat tulleet hoitamaan.
Tutkimuksesta ilmeni, että tilanteet koettiin turvallisina, kun tekijä oli jo saatu kiinni tai tilanne oli hallinnassa poliiseilla ja muita ihmisiä oli läsnä. Etenkin pimeällä poliisin paikalla olo lisäsi turvallisuutta. Poliisien läsnäolo koettiin turvallisena, kun poliisit olivat rentoina tai rauhallisina ja heidän läsnäololleen löytyi positiivinen syy, kuten suojelutehtävä.
Tutkimuksen pohjalta ehdottaisimme, että näkyvien poliisien määrä pysyisi järkevässä suhteessa tapahtuman tai kongressin kokoon ja ihmisten määrään nähden. Tavallisten kansalaisten kannalta on hyvä, että poliisi näkyy katukuvassa etenkin jalkautettuna. Enemmänkin pitäisi näkyä varsinkin pimeään aikaan. Poliisien tulisi olla mieluummin hiukan hajallaan kuin yhdessä suuressa ryhmässä. Poliisia itseään ei koettu uhkana, vaan uhaksi koettiin tilanne, johon poliisia tarvittiin.
Tutkimusta varten haastateltiin 18 ulkomaalaista Helsingissä työskentelevää suurlähettilästä tai muuta diplomaattia. Diplomaattien vastauksia verrattiin tavallisten satunnaisesti valittujen suomalaisten vastauksiin. Aineisto on kuvailtu ja luokiteltu kunkin kuvan kohdalla eri tavoin riippuen kyseisen kuvan kohdalla saaduista vastauksista. Monien vastausten osalta vaikutti kuvailuun ja luokitteluun myös tämän työn tekijöiden tulkinta. Aineisto osoittautui vaikeasti analysoitavaksi, koska vastaukset eivät olleet yksiselitteisiä.
Tutkimuksesta ilmeni, että turvattomuutta aiheuttivat poliisien liiallinen määrä tai käynnissä olevan tilanteen arvaamattomuus ja vakavuus sekä poliisiautojen sijoittelun outous esimerkiksi keskelle katua. Myös koirapoliisi, kadun eristäminen ja näkyvä turvallisuus sekä erikoisjoukot aiheuttivat turvattomuutta. Poliisien varusteet kuten naamiot, luotiliivit, kilvet ja kypärät aiheuttivat turvattomuutta. Turvattomuutta aiheuttivat lisäksi osalla vastaajista poliisien valmistautuneisuus, pimeys ja yöaika sekä paikan autio tunnelma. Ihmiset eivät siis yleensä pelkää poliisia, vaan tilannetta, jota poliisit ovat tulleet hoitamaan.
Tutkimuksesta ilmeni, että tilanteet koettiin turvallisina, kun tekijä oli jo saatu kiinni tai tilanne oli hallinnassa poliiseilla ja muita ihmisiä oli läsnä. Etenkin pimeällä poliisin paikalla olo lisäsi turvallisuutta. Poliisien läsnäolo koettiin turvallisena, kun poliisit olivat rentoina tai rauhallisina ja heidän läsnäololleen löytyi positiivinen syy, kuten suojelutehtävä.
Tutkimuksen pohjalta ehdottaisimme, että näkyvien poliisien määrä pysyisi järkevässä suhteessa tapahtuman tai kongressin kokoon ja ihmisten määrään nähden. Tavallisten kansalaisten kannalta on hyvä, että poliisi näkyy katukuvassa etenkin jalkautettuna. Enemmänkin pitäisi näkyä varsinkin pimeään aikaan. Poliisien tulisi olla mieluummin hiukan hajallaan kuin yhdessä suuressa ryhmässä. Poliisia itseään ei koettu uhkana, vaan uhaksi koettiin tilanne, johon poliisia tarvittiin.