Pk-yritysten toimitusjohtajien ja tutkijoiden näkemyksiä ja kokemuksia Living Lab -toiminnasta
Yli-Seppälä, Birkitta (2012)
Yli-Seppälä, Birkitta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203012716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203012716
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kolmen Living Lab -toimintaan osallistuneen tutkijan ja kolmen pk-yrityksen toimitusjohtajan kokemuksia ja näkemyksiä Living Lab –toiminnasta. Näiden kahden Living Lab –toimijaryhmän näkökulmista pyritään löytämään yhteneväisyyksiä sekä esiin nousevia eroavuuksia. Tutkimustulosten pohjalta voidaan kehittää Living Labin laadullista toimintaa ja kestävää kehitystä.
Tämä opinnäytetyön tutkimus toteutettiin EU-rahoitteisen Ballad–projektin yhteydessä. Ballad–projektin tavoitteena on kehittää ja edistää pk-yritysten kansainvälistä Living Lab –toimintaa Itämeren alueella. Tutkijoiden haastattelut tehtiin Ballad–projektin toisen vaiheen tietotarpeen pohjalta. Pk-yritysten toimitusjohtajille tehdyt haastattelut toteutettiin Ballad–projektin kolmannen vaiheen haastattelujen yhteydessä. Toimitusjohtajille tehty opinnäytetyön haastatteluosio perustui kolmen kuvan sarjaan, joilla pyrittiin avaamaan yhteisymmärrystä Living Lab –toiminnasta. Haastatteluvastaukset analysoitiin samankaltaisuusseinän ja SWOT-analyysin yhdistelmällä.
Tutkimustulosten perusteella pk-yritysten toimitusjohtajat kokevat kehittäjien liiketoiminnallisen osaamisen suppeaksi. Toimitusjohtajat arvostavat käyttäjätietoa, mutta eivät koe sitä merkittäväksi tekijäksi yritysten välisessä liiketoiminnassa. Kehittäjien välittämä ja analysoima käyttäjätieto ei ole heidän mielestään riittävää. Tämä voi jopa johtaa vääristyneisiin ja virheellisiin tulkintoihin käyttäjätiedosta. Tutkijat toivoisivat tutkimukseen osallistuvalta yritykseltä nimettyjä yhteistyöhenkilöitä, joilla olisi riittävä innostus tutkimusta kohtaan sekä valtuudet tehdä tutkimuksiin liittyviä päätöksiä yrityksessä. Tutkijoilla on myös epäilys siitä, ovatko Suomen markkinat riittävät Living Lab -toiminalle. Living Lab -toiminnassa on tärkeää luoda yhteisymmärrystä heti tutkimuksen alussa ja huolehtia yhteisymmärryksen toimivuudesta koko prosessin ajan. Living Lab -tutkimukseen osallistuminen aiheuttaa lisäkuluja pk-yrityksille. Julkista rahoitusta toivotaan varsinkin, jos tutkimuksella pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia.
Living Lab –toimintaa ei ole hyödynnetty pk–yritysten
tuote- ja palveluprosesseissa siinä määrin kuin tutkijoiden keskuudessa olisi odotettu ja toivottu. Näyttäisikin siltä, että yhteistyön sujuvuus on yksi haaste toiminalle. Molemminpuolisen luottamuksen, avoimuuden ja yhteisymmärryksen luominen on rakennettava vahvalle perustalle jokaiseen yksittäiseen Living Lab –tutkimukseen. Living Lab –toiminnan osaajia tulisi kouluttaa yritysten käyttöön ja viedä tieto Living Lab -toiminnasta yrityksiin. Suomessa Living Lab –toiminnan edistämisessä merkittävä rooli on myös yhteiskunnan rahoituksella ja innovatiiviseen toiminnan tukemisella. Tämä tutkimus tarjoaa näkökantoja Living Labia kehittäville tahoille. Tästä tutkimuksesta hyötyvät myös pk–yritykset, jotka haluavat lähteä mukaan Living Lab –tutkimukseen.
Tämä opinnäytetyön tutkimus toteutettiin EU-rahoitteisen Ballad–projektin yhteydessä. Ballad–projektin tavoitteena on kehittää ja edistää pk-yritysten kansainvälistä Living Lab –toimintaa Itämeren alueella. Tutkijoiden haastattelut tehtiin Ballad–projektin toisen vaiheen tietotarpeen pohjalta. Pk-yritysten toimitusjohtajille tehdyt haastattelut toteutettiin Ballad–projektin kolmannen vaiheen haastattelujen yhteydessä. Toimitusjohtajille tehty opinnäytetyön haastatteluosio perustui kolmen kuvan sarjaan, joilla pyrittiin avaamaan yhteisymmärrystä Living Lab –toiminnasta. Haastatteluvastaukset analysoitiin samankaltaisuusseinän ja SWOT-analyysin yhdistelmällä.
Tutkimustulosten perusteella pk-yritysten toimitusjohtajat kokevat kehittäjien liiketoiminnallisen osaamisen suppeaksi. Toimitusjohtajat arvostavat käyttäjätietoa, mutta eivät koe sitä merkittäväksi tekijäksi yritysten välisessä liiketoiminnassa. Kehittäjien välittämä ja analysoima käyttäjätieto ei ole heidän mielestään riittävää. Tämä voi jopa johtaa vääristyneisiin ja virheellisiin tulkintoihin käyttäjätiedosta. Tutkijat toivoisivat tutkimukseen osallistuvalta yritykseltä nimettyjä yhteistyöhenkilöitä, joilla olisi riittävä innostus tutkimusta kohtaan sekä valtuudet tehdä tutkimuksiin liittyviä päätöksiä yrityksessä. Tutkijoilla on myös epäilys siitä, ovatko Suomen markkinat riittävät Living Lab -toiminalle. Living Lab -toiminnassa on tärkeää luoda yhteisymmärrystä heti tutkimuksen alussa ja huolehtia yhteisymmärryksen toimivuudesta koko prosessin ajan. Living Lab -tutkimukseen osallistuminen aiheuttaa lisäkuluja pk-yrityksille. Julkista rahoitusta toivotaan varsinkin, jos tutkimuksella pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia.
Living Lab –toimintaa ei ole hyödynnetty pk–yritysten
tuote- ja palveluprosesseissa siinä määrin kuin tutkijoiden keskuudessa olisi odotettu ja toivottu. Näyttäisikin siltä, että yhteistyön sujuvuus on yksi haaste toiminalle. Molemminpuolisen luottamuksen, avoimuuden ja yhteisymmärryksen luominen on rakennettava vahvalle perustalle jokaiseen yksittäiseen Living Lab –tutkimukseen. Living Lab –toiminnan osaajia tulisi kouluttaa yritysten käyttöön ja viedä tieto Living Lab -toiminnasta yrityksiin. Suomessa Living Lab –toiminnan edistämisessä merkittävä rooli on myös yhteiskunnan rahoituksella ja innovatiiviseen toiminnan tukemisella. Tämä tutkimus tarjoaa näkökantoja Living Labia kehittäville tahoille. Tästä tutkimuksesta hyötyvät myös pk–yritykset, jotka haluavat lähteä mukaan Living Lab –tutkimukseen.