Kulttuuripalvelujen markkinointikanavat - Case Espoon kulttuurikeskus
Tapanainen, Sanna; Toppinen, Anni (2012)
Tapanainen, Sanna
Toppinen, Anni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611972
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Espoon kulttuurikeskus, joka sijaitsee Espoon Tapiolassa. Työn tarkoituksena on tutkia kulttuurikeskuksen markkinointikanavia sekä ohjelmatarjontaa. Tavoitteena on selvittää, mitkä markkinointikanavat tavoittavat asiakkaat parhaiten ja tutkimuksen avulla pyritään löytämään mahdollisia uusia kanavia, jotka houkuttelevat uusia asiakkaita. Ohjelmatoiveiden selvittämisellä pyritään myös löytämään uusia asiakkaita kulttuurikeskukselle.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta, joka toteutettiin kyselylomakkeiden avulla Espoon kulttuurikeskuksessa neljän erilaisen näytöksen yhteydessä kevään 2012 aikana. Ensimmäinen näytös edustaa Stand Up -komiikkaa. Toinen esitys on lastenohjelma, kolmas iskelmäartistin konsertti ja neljäs teatteriesitys. Vastauksia saatiin kyselyistä yhteensä 166 kappaletta.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vain 3,5 % vastaajista oli saanut tiedon esityksestä, johon oli tullut, Espoon kulttuurikeskuksen Internet-sivujen kautta. Vastaajista kuitenkin 33,6 % haluaisi saada tietoa esityksistä tätä kautta. Facebook-sivujen jäseniä vastanneista on vain 6 henkilöä. Suurin osa ei haluaisi liittyä sivuihin, mutta melkein yhtä suuri määrä vastanneista voisi harkita sivuihin liittymistä.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella päätettiin tehdä benchmarking-vertailua Espoon kulttuurikeskuksen Internet-sivuista sekä Facebook-sivuista. Benchmarkingin avulla näitä sivuja pyritään kehittämään. Internet- sivuja vertailtiin Helsingin kulttuurikeskuksen ja Sellosalin sivuihin. Facebook-sivuja vertailtiin Kulttuurikeskus Caisan ja Oopperan sivuihin. Internet- sivut tulisi luoda omalle pohjalle kuten Sellosalin sivut. Tapahtumat tulisi myös olla tapahtumakalenterissa. Facebook-sivuille tulisi saada kehiteltyä enemmän keskustelua. Sinne pitäisi myös lisätä enemmän päivityksiä sekä enemmän kuvia esimerkiksi mainoskuvia tapahtumista.
Kyselytutkimuksen perusteella suosituimpia toivottuja markkinointikanavia Internet- sivujen lisäksi ovat lehti-ilmoitus, sähköposti ja kuukausiohjelmaesite. Espoon kulttuurikeskus voisi kehittää kuluttaja-asiakkaille sähköpostimarkkinointia luomalla asiakasrekisterin, jonka avulla se voisi lähettää esimerkiksi mainoksia tulevista ohjelmista sähköpostitse. Esimerkiksi Internet- sivuilla voisi olla kohta, josta asiakas voisi itse tilata sähköpostitiedotteita.
Tutkimuksen perusteella ohjelmatarjonnasta nousi esiin kolme suosituinta esitystä, jotka ovat konsertit, Stand Up -komiikka ja teatteriesitykset. 25,4 % vastanneista toivoi konsertteja, 23,9 % Stand Up -komiikkaa 23,9% Stand Up -komiikkaa ja 20,5 % teatteriesityksiä. Stand Up -komiikan suosio on merkittävä tulos. Espoon kulttuurikeskuksen ohjelmistossa on ollut Stand Up -komiikkaa jonkin verran, mutta tutkimuksen perustella sitä kannattaisi lisätä. Näin voitaisiin mahdollisesti houkutella uusia asiakkaita kulttuurikeskukselle.
Asiasanat kulttuuripalvelu, markkinointi, markkinointikanavat, sosiaalinen media
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta, joka toteutettiin kyselylomakkeiden avulla Espoon kulttuurikeskuksessa neljän erilaisen näytöksen yhteydessä kevään 2012 aikana. Ensimmäinen näytös edustaa Stand Up -komiikkaa. Toinen esitys on lastenohjelma, kolmas iskelmäartistin konsertti ja neljäs teatteriesitys. Vastauksia saatiin kyselyistä yhteensä 166 kappaletta.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vain 3,5 % vastaajista oli saanut tiedon esityksestä, johon oli tullut, Espoon kulttuurikeskuksen Internet-sivujen kautta. Vastaajista kuitenkin 33,6 % haluaisi saada tietoa esityksistä tätä kautta. Facebook-sivujen jäseniä vastanneista on vain 6 henkilöä. Suurin osa ei haluaisi liittyä sivuihin, mutta melkein yhtä suuri määrä vastanneista voisi harkita sivuihin liittymistä.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella päätettiin tehdä benchmarking-vertailua Espoon kulttuurikeskuksen Internet-sivuista sekä Facebook-sivuista. Benchmarkingin avulla näitä sivuja pyritään kehittämään. Internet- sivuja vertailtiin Helsingin kulttuurikeskuksen ja Sellosalin sivuihin. Facebook-sivuja vertailtiin Kulttuurikeskus Caisan ja Oopperan sivuihin. Internet- sivut tulisi luoda omalle pohjalle kuten Sellosalin sivut. Tapahtumat tulisi myös olla tapahtumakalenterissa. Facebook-sivuille tulisi saada kehiteltyä enemmän keskustelua. Sinne pitäisi myös lisätä enemmän päivityksiä sekä enemmän kuvia esimerkiksi mainoskuvia tapahtumista.
Kyselytutkimuksen perusteella suosituimpia toivottuja markkinointikanavia Internet- sivujen lisäksi ovat lehti-ilmoitus, sähköposti ja kuukausiohjelmaesite. Espoon kulttuurikeskus voisi kehittää kuluttaja-asiakkaille sähköpostimarkkinointia luomalla asiakasrekisterin, jonka avulla se voisi lähettää esimerkiksi mainoksia tulevista ohjelmista sähköpostitse. Esimerkiksi Internet- sivuilla voisi olla kohta, josta asiakas voisi itse tilata sähköpostitiedotteita.
Tutkimuksen perusteella ohjelmatarjonnasta nousi esiin kolme suosituinta esitystä, jotka ovat konsertit, Stand Up -komiikka ja teatteriesitykset. 25,4 % vastanneista toivoi konsertteja, 23,9 % Stand Up -komiikkaa 23,9% Stand Up -komiikkaa ja 20,5 % teatteriesityksiä. Stand Up -komiikan suosio on merkittävä tulos. Espoon kulttuurikeskuksen ohjelmistossa on ollut Stand Up -komiikkaa jonkin verran, mutta tutkimuksen perustella sitä kannattaisi lisätä. Näin voitaisiin mahdollisesti houkutella uusia asiakkaita kulttuurikeskukselle.
Asiasanat kulttuuripalvelu, markkinointi, markkinointikanavat, sosiaalinen media