Why bother? Work-related motivational factors among Russian professionals
Maaniitty, Tiina (2012)
Maaniitty, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010670
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat venäläisten asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden pääasialliset työmotivaatioon liittyvät tekijät – mitkä tekijät saavat heidät työskentelemään ja sitoutumaan työnantajaansa pidemmäksi aikaa. Toinen tavoite on selvittää, onko voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa työskentelevien venäläisten henkilöiden työmotivaatiossa eri tekijöitä kuin yrityksissä työskentelevien henkilöiden.
Venäjä on suomalaisille yrityksille tärkeä markkina-alue ja sen rooli tulee olemaan tärkeä myös tulevaisuudessa. Venäjän ennustettu talouskasvu johtaa suomalaistenkin toimintojen ja investointien kasvuun Venäjällä ja sitä kautta lisääntyvään venäläisen henkilökunnan palkkaukseen. Näin kasvaa myös tarve ymmärtää venäläisten työntekijöiden suhdetta työhön ja työmotivaatiotekijöitä. Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden mahdollisuudet palkata parhaat ja pätevimmät henkilöt ovat taloudellisessa mielessä rajoitetummat kuin yrityssektorilla. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää onko kolmannen sektorin palveluksella olevilla henkilöillä joitain muita kuin rahallisia motivaatiotekijöitä, joiden kautta työnantaja voisi motivoida työntekijöitä yhä parempaan työpanokseen ja sitoutumaan organisaatioon pitkäaikaisesti.
Opinnäytetyön teoreettisessa osassa kuvataan tarveteorioita, jotka selittävät mikä motivoi yksilöitä ja miksi ihmiset työskentelevät selittämällä tarpeet, jotka työnteolla voidaan tyydyttää. Koska mitään yleismaailmallisia motivointitekijöitä ei ole, vaan työmotivaatio on pikemminkin kulttuurisidonnaista, opinnäytetyön teoreettinen osa esittelee myös Hofsteden viiden kultuuriulottuvuuden mallin, joka valottaa motivaatiotekijöiden kulttuurisidonnaista puolta.
Empiirisessä osassa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Empiirinen aineisto on koottu kyselylomakkeen muodossa, jonka täytti 15 vastaajaa. Kahdeksan vastajaa myös haastateltiin lyhyesti kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen, jotta saataisiin subjektiivista tietoa aiheesta.
Tutkimustulokset osoittavat, että molemmissa ryhmissä työmotivaatiotekijät ovat samankaltaisia. Rahallisilla motivoijilla ei kummassakaan ryhmässä ole suurta merkitystä, kun taas tärkeä ja mielekäs työ ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ovat tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukossa. Johtopäätöksenä todetaan, että organisaatioiden tulisi kiinnittää huomioita kannustinohjelmiinsa ja sisällyttää niihin tekijöitä, joilla on merkitystä organisaation työtekijöille.
Venäjä on suomalaisille yrityksille tärkeä markkina-alue ja sen rooli tulee olemaan tärkeä myös tulevaisuudessa. Venäjän ennustettu talouskasvu johtaa suomalaistenkin toimintojen ja investointien kasvuun Venäjällä ja sitä kautta lisääntyvään venäläisen henkilökunnan palkkaukseen. Näin kasvaa myös tarve ymmärtää venäläisten työntekijöiden suhdetta työhön ja työmotivaatiotekijöitä. Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden mahdollisuudet palkata parhaat ja pätevimmät henkilöt ovat taloudellisessa mielessä rajoitetummat kuin yrityssektorilla. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää onko kolmannen sektorin palveluksella olevilla henkilöillä joitain muita kuin rahallisia motivaatiotekijöitä, joiden kautta työnantaja voisi motivoida työntekijöitä yhä parempaan työpanokseen ja sitoutumaan organisaatioon pitkäaikaisesti.
Opinnäytetyön teoreettisessa osassa kuvataan tarveteorioita, jotka selittävät mikä motivoi yksilöitä ja miksi ihmiset työskentelevät selittämällä tarpeet, jotka työnteolla voidaan tyydyttää. Koska mitään yleismaailmallisia motivointitekijöitä ei ole, vaan työmotivaatio on pikemminkin kulttuurisidonnaista, opinnäytetyön teoreettinen osa esittelee myös Hofsteden viiden kultuuriulottuvuuden mallin, joka valottaa motivaatiotekijöiden kulttuurisidonnaista puolta.
Empiirisessä osassa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Empiirinen aineisto on koottu kyselylomakkeen muodossa, jonka täytti 15 vastaajaa. Kahdeksan vastajaa myös haastateltiin lyhyesti kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen, jotta saataisiin subjektiivista tietoa aiheesta.
Tutkimustulokset osoittavat, että molemmissa ryhmissä työmotivaatiotekijät ovat samankaltaisia. Rahallisilla motivoijilla ei kummassakaan ryhmässä ole suurta merkitystä, kun taas tärkeä ja mielekäs työ ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ovat tärkeimpien motivaatiotekijöiden joukossa. Johtopäätöksenä todetaan, että organisaatioiden tulisi kiinnittää huomioita kannustinohjelmiinsa ja sisällyttää niihin tekijöitä, joilla on merkitystä organisaation työtekijöille.