Hoitotyön vaikutus nuoren visakoivikon metsikön arvoon
Siipola, Simo (2012)
Siipola, Simo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060812275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060812275
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten visakoivikoiden (Betula pentula var. carelica) arvoa tilavuuden funktiona. Nuorten visakoivikoiden tilavuus-arvonmäärityksiä tarvitaan esimerkiksi metsikön maanlunastuksissa, tilakaupoissa, tila-arvioinneissa ja erilaisissa korvausasioissa.
Visaseura ry:n 2010 jäsenilleen järjestämässä nuorten visakoivikoiden kyselyssä; Har-vennusikäisten visojen kasvattaminen, etsittiin nuoria ja varttuneempia visakoivikoita tutkimustyöhön. Suunnitelmana oli tutkia eripuolilla Suomea kasvavia visakoivikoita ja perustaa niihin kiinteitä mittauskoealoja seuraavan kasvukauden aikana. Mittauskoealo-jen sijainnit, metsiköiden mittaustulokset ja kaikki muu salassa pidettävä tieto esim. kasvullisesta kunnosta annettiin vain Visaseura ry:lle.
35 koealan maastomittaustyöt tehtiin kolmessa jaksossa 12 maastotyöpäivän aikana kasvukaudella 2011. Mittauskoealoja muodostettiin 16 kasvattajan visakoivumetsik-köön. Mittauskoealan koko oli 500 m2. Maastoon nurkkakepein merkatuista koealoista otettiin myös karttakoordinaatiopisteet parantamaan löydettävyyttä. Koealalta mitattiin jokainen koivupuu. Mittauksissa painotettiin karsitun rungonosan mittausta. Karsittu ja oksaton rungonosa muodostaa kalleimman myytävän kohdan visakoivussa.
Suomessa istutetaan vuosittain muutamia satoja hehtaareja uusia visakoivikoita. Visa-koivikoiden hoito poikkeaa paljon perinteisten kasvatusmetsien hoidosta. Istutusmäärät ja -tavat vaikuttavat harvennettavan visakoivun määrään. Visakoivut tarvitsevat yksilöl-listä vuosittaista hoitotyötä.
Oikein tehdyillä ja ajoitetuilla karsinta- ja latvankasvatusleikkaamisella sekä harvennus-töillä saadaan kasvatetuksi maksimi määrä oksatonta ja arvokasta visakoivua päätehak-kuumyyntiin. Visakoivun istutuksen jälkeisen 10 seuraavan kasvukauden hoitotöiden laiminlyöntiä ei voida paljoa myöhemmin korjata. Hoitamattoman visakoivikon vaarana on muuttua arvoa tuottamattomaksi.
Suomesta tullaan saamaan seuraavan 20 vuoden päästä myyntiin runsaasti ensiluokkaista päätehakkuukypsää visakoivua.
Visaseura ry:n 2010 jäsenilleen järjestämässä nuorten visakoivikoiden kyselyssä; Har-vennusikäisten visojen kasvattaminen, etsittiin nuoria ja varttuneempia visakoivikoita tutkimustyöhön. Suunnitelmana oli tutkia eripuolilla Suomea kasvavia visakoivikoita ja perustaa niihin kiinteitä mittauskoealoja seuraavan kasvukauden aikana. Mittauskoealo-jen sijainnit, metsiköiden mittaustulokset ja kaikki muu salassa pidettävä tieto esim. kasvullisesta kunnosta annettiin vain Visaseura ry:lle.
35 koealan maastomittaustyöt tehtiin kolmessa jaksossa 12 maastotyöpäivän aikana kasvukaudella 2011. Mittauskoealoja muodostettiin 16 kasvattajan visakoivumetsik-köön. Mittauskoealan koko oli 500 m2. Maastoon nurkkakepein merkatuista koealoista otettiin myös karttakoordinaatiopisteet parantamaan löydettävyyttä. Koealalta mitattiin jokainen koivupuu. Mittauksissa painotettiin karsitun rungonosan mittausta. Karsittu ja oksaton rungonosa muodostaa kalleimman myytävän kohdan visakoivussa.
Suomessa istutetaan vuosittain muutamia satoja hehtaareja uusia visakoivikoita. Visa-koivikoiden hoito poikkeaa paljon perinteisten kasvatusmetsien hoidosta. Istutusmäärät ja -tavat vaikuttavat harvennettavan visakoivun määrään. Visakoivut tarvitsevat yksilöl-listä vuosittaista hoitotyötä.
Oikein tehdyillä ja ajoitetuilla karsinta- ja latvankasvatusleikkaamisella sekä harvennus-töillä saadaan kasvatetuksi maksimi määrä oksatonta ja arvokasta visakoivua päätehak-kuumyyntiin. Visakoivun istutuksen jälkeisen 10 seuraavan kasvukauden hoitotöiden laiminlyöntiä ei voida paljoa myöhemmin korjata. Hoitamattoman visakoivikon vaarana on muuttua arvoa tuottamattomaksi.
Suomesta tullaan saamaan seuraavan 20 vuoden päästä myyntiin runsaasti ensiluokkaista päätehakkuukypsää visakoivua.