Kirurginen robotiikka
Vuoristo, Sami (2012)
Vuoristo, Sami
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060912329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060912329
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä on selvitetty ja tutkittu kirurgiseen robotiikkaan liittyviä käsitteitä, robottien rakenteita, toimintaperiaatteita ja käyttösovelluksia. Työssä on myös tutkittu eri robottijärjestelmiä, joita maailmalla on käytössä. Lisäksi on pohdittu uusia käyttökohteita. Työ on ns. review eli katsaus jo olemassa olevaan, julkaistuun materiaaliin. Tällaista tarkastelutapaa kutsutaan metaanalyysiksi ja metatutkimukseksi.
Työn alkuosassa on keskitytty yleiseen robotiikkaan, robottien luokkiin, toimintaan, rakenteisiin ja käyttötarkoituksiin, jotta saataisiin jonkinlainen yleiskäsitys roboteista ja robotiikasta. Myös robotiikan ja robottien historiaan on paneuduttu ja käyty läpi teollisuusrobotin rakennetta yksityiskohtaisemmin.
Työssä on keskitytty eri kirurgisiin robottijärjestelmiin ja sovelluksiin. Lisäksi on tutkittu, mitä kaikkea on leikattu ja voidaan leikata. Työssä on pohdittu robottien autonomiaa, eli onko robotti manipulaattori, puoliautonominen vai täysin autonominen. Kirurgisten robottien hyötyjä, ongelmia ja haittoja on myös käsitelty. Samalla on sivuttu kirurgian ja kirurgisen robotiikan historiaa.
Lopuksi on käsitelty kirurgista simulaatiota ja haptiikkaa. Kirurgista simulaatiota on käsitelty lähinnä kirurgien koulutuksen näkökulmasta. Simulaatiolla voidaan helposti ja potilaita vaarantamatta kouluttaa uusia kirurgeja niin tavanomaiseen kirurgiaan kuin kirurgiseen robotiikkaankin. Uusia sovelluksia voidaan helposti suunnitella simulaation avulla. Haptiikka on melko uutta kirurgisessa robotiikassa. Se on tieteen ala, joka tutkii tuntopalautteen ja voimapalautteen antamista. Tätä käytetään kirurgisessa robotiikassa luomaan todellisuuden tunnetta kirurgille, joka suorittaa leikkausta.
Työn alkuosassa on keskitytty yleiseen robotiikkaan, robottien luokkiin, toimintaan, rakenteisiin ja käyttötarkoituksiin, jotta saataisiin jonkinlainen yleiskäsitys roboteista ja robotiikasta. Myös robotiikan ja robottien historiaan on paneuduttu ja käyty läpi teollisuusrobotin rakennetta yksityiskohtaisemmin.
Työssä on keskitytty eri kirurgisiin robottijärjestelmiin ja sovelluksiin. Lisäksi on tutkittu, mitä kaikkea on leikattu ja voidaan leikata. Työssä on pohdittu robottien autonomiaa, eli onko robotti manipulaattori, puoliautonominen vai täysin autonominen. Kirurgisten robottien hyötyjä, ongelmia ja haittoja on myös käsitelty. Samalla on sivuttu kirurgian ja kirurgisen robotiikan historiaa.
Lopuksi on käsitelty kirurgista simulaatiota ja haptiikkaa. Kirurgista simulaatiota on käsitelty lähinnä kirurgien koulutuksen näkökulmasta. Simulaatiolla voidaan helposti ja potilaita vaarantamatta kouluttaa uusia kirurgeja niin tavanomaiseen kirurgiaan kuin kirurgiseen robotiikkaankin. Uusia sovelluksia voidaan helposti suunnitella simulaation avulla. Haptiikka on melko uutta kirurgisessa robotiikassa. Se on tieteen ala, joka tutkii tuntopalautteen ja voimapalautteen antamista. Tätä käytetään kirurgisessa robotiikassa luomaan todellisuuden tunnetta kirurgille, joka suorittaa leikkausta.