Kotiutukset erikoissairaanhoidosta
Pöllä, Pirjo; Ruuska-Kujala, Hannele (2012)
Pöllä, Pirjo
Ruuska-Kujala, Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229201
Tiivistelmä
Kotiutukset erikoissairaanhoidosta
Vuosi 2012 Sivumäärä 65+12
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehostaa erikoissairaanhoidon kotiutuksia, tuoda kotiu-tusyksikkö ihmisten tietoisuuteen sekä lisätä kotiutusyksikön, kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, millainen on hyvä kotiutus. Hyvässä kotiutuksessa korostuu hyvän suunnittelun merkitys sekä oikea-aikaisuus. Yhteistyön eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeä kotiutustilanteissa.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen, ja heidän joukossaan oli sairaanhoitajia, potilaita sekä omaisia. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Hyvän kotiutuksen edellytyksenä tässä opinnäytetyössä oli avuntarpeen huomiointi. Kotiutustilanteessa korostuvat turvallisuus, selkeät sekä ymmärrettävät ohjeet jatkohoidosta. Sairaalajakson aikana tulee toteuttaa kannustavaa ja kuntouttavaa työotetta. Lisäksi hyvän kotiutuksen kriteereinä pidettiin riittävää tiedonkulkua, oikea-aikaisuutta sekä potilaan kuuntelemista. Kotiutustilanteessa koettiin hoitoneuvottelu tai kotiutushoitajan osallistuminen tarpeelliseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nousi esiin samankaltaisia asioita kuin tavoitteissamme. Tuloksista kävi ilmi riittävän aikaisen avuntarpeen kartoituksen sekä hyvän suunnittelun tarve. Haastateltavat toivat esiin hyvän yhteistyön sekä riittävän tiedonsaannin merkityksen. Haastateltavat korostivat potilaan kotiutuessa turvallisuuden varmistamista. Haastatteluiden mukaan hyvä kotiutus on sellainen, jossa potilas kotiutuu oikea-aikaisesti ja omasta tahdostaan. Hyvässä kotiutuksessa haastateltavat korostivat potilaan aikaisemman toimintakyvyn kartoituksen merkitystä. Asianmukaisen ohjauksen saanti kotiutustilanteissa korostui myös haastatteluissa. Ohjaukselle tulee antaa aikaa. Osastojen, kotihoidon ja kotiutushoitajan yhteistyö lisäsi kotiutusten sujuvuutta ja onnistumista.
Opinnäytetyössä nousivat kehittämishaasteina esiin seurannan tärkeys kotiutuksen jälkeen. Opinnäytetyössä korostui tiedonkulun merkitys eri toimijoiden välillä sekä tiiviin yhteistyön saavuttaminen potilaan kotiuttamisen hyväksi. Haastateltavat hoitajat toivoivat yhteistyötahojen kesken tilaisuuksia, jolloin voidaan vaihtaa ajatuksia ja voidaan oppia tuntemaan toistensa työtä.
Avainsanat: Hyvä kotiutus, kotiutusyksikkö, ikäihminen, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto
Vuosi 2012 Sivumäärä 65+12
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tehostaa erikoissairaanhoidon kotiutuksia, tuoda kotiu-tusyksikkö ihmisten tietoisuuteen sekä lisätä kotiutusyksikön, kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, millainen on hyvä kotiutus. Hyvässä kotiutuksessa korostuu hyvän suunnittelun merkitys sekä oikea-aikaisuus. Yhteistyön eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeä kotiutustilanteissa.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen, ja heidän joukossaan oli sairaanhoitajia, potilaita sekä omaisia. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Hyvän kotiutuksen edellytyksenä tässä opinnäytetyössä oli avuntarpeen huomiointi. Kotiutustilanteessa korostuvat turvallisuus, selkeät sekä ymmärrettävät ohjeet jatkohoidosta. Sairaalajakson aikana tulee toteuttaa kannustavaa ja kuntouttavaa työotetta. Lisäksi hyvän kotiutuksen kriteereinä pidettiin riittävää tiedonkulkua, oikea-aikaisuutta sekä potilaan kuuntelemista. Kotiutustilanteessa koettiin hoitoneuvottelu tai kotiutushoitajan osallistuminen tarpeelliseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nousi esiin samankaltaisia asioita kuin tavoitteissamme. Tuloksista kävi ilmi riittävän aikaisen avuntarpeen kartoituksen sekä hyvän suunnittelun tarve. Haastateltavat toivat esiin hyvän yhteistyön sekä riittävän tiedonsaannin merkityksen. Haastateltavat korostivat potilaan kotiutuessa turvallisuuden varmistamista. Haastatteluiden mukaan hyvä kotiutus on sellainen, jossa potilas kotiutuu oikea-aikaisesti ja omasta tahdostaan. Hyvässä kotiutuksessa haastateltavat korostivat potilaan aikaisemman toimintakyvyn kartoituksen merkitystä. Asianmukaisen ohjauksen saanti kotiutustilanteissa korostui myös haastatteluissa. Ohjaukselle tulee antaa aikaa. Osastojen, kotihoidon ja kotiutushoitajan yhteistyö lisäsi kotiutusten sujuvuutta ja onnistumista.
Opinnäytetyössä nousivat kehittämishaasteina esiin seurannan tärkeys kotiutuksen jälkeen. Opinnäytetyössä korostui tiedonkulun merkitys eri toimijoiden välillä sekä tiiviin yhteistyön saavuttaminen potilaan kotiuttamisen hyväksi. Haastateltavat hoitajat toivoivat yhteistyötahojen kesken tilaisuuksia, jolloin voidaan vaihtaa ajatuksia ja voidaan oppia tuntemaan toistensa työtä.
Avainsanat: Hyvä kotiutus, kotiutusyksikkö, ikäihminen, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto