Rivitalojen suunnitelmallinen kiinteistönpito elinkaaren hallinnassa
Levola, Riikka (2012)
Levola, Riikka
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli vertailla kahden samankaltaisen rivitaloyhtiön teknistä-kuntoa huoltokirjan laadinnan ja kuntoarvion tekemisen avulla. Yhtiöissä oli yhteensä 38 asuntoa, jotka ovat kolmioita ja neliöitä. Tavoitteena oli saada aikaan molempia taloyhtiöitä palveleva elinkaaritaloudellinen toimintamalli, jolla pystyttäisiin estämään liian raskaaksi käyvä korjausvelka.
Aluksi laadin huoltokirjat molempiin yhtiöihin, jolloin pystyin arvioimaan kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon tasoa. Seuraavaksi oli asukaskyselyn ja kuntoarvion laadinnan vuoro, jonka avulla sain selville yhtiöissä olevat puutteet ja viat. Rakennustekniset asiat kävin erityisellä tarkkuudella läpi ja ilmanvaihdon ja lämmön osalta yleisimmät asiat kuten myös sähköteknisistä asioista lähinnä ulkoiset varusteet.
Pitkäntähtäimen suunnitelmalla (PTS) oli helppo saada selville, onko tulevaisuudessa samankaltaiset korjaus- ja perusparannustyöt yhtiöillä edessään? Lopuksi vertailin yhtiöitä toisiinsa, jonka perusteella tein yhteistoimintasuunnitelman tulevaisuudessa tapahtuvien suurempien korjaus- ja perusparannushankkeiden toteuttamiselle. Yhtiöt pystyvät toteuttamaan suuret investoinnit edullisemmin yhteistyönä, joka on asukkaan etu ja se näkyy yhtiövastikkeen suuruudessa. Tosin kahden yhtiön välille saman tahtotilan saaminen on hallitusten ja isännöitsijöiden suurin haaste.
Aluksi laadin huoltokirjat molempiin yhtiöihin, jolloin pystyin arvioimaan kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon tasoa. Seuraavaksi oli asukaskyselyn ja kuntoarvion laadinnan vuoro, jonka avulla sain selville yhtiöissä olevat puutteet ja viat. Rakennustekniset asiat kävin erityisellä tarkkuudella läpi ja ilmanvaihdon ja lämmön osalta yleisimmät asiat kuten myös sähköteknisistä asioista lähinnä ulkoiset varusteet.
Pitkäntähtäimen suunnitelmalla (PTS) oli helppo saada selville, onko tulevaisuudessa samankaltaiset korjaus- ja perusparannustyöt yhtiöillä edessään? Lopuksi vertailin yhtiöitä toisiinsa, jonka perusteella tein yhteistoimintasuunnitelman tulevaisuudessa tapahtuvien suurempien korjaus- ja perusparannushankkeiden toteuttamiselle. Yhtiöt pystyvät toteuttamaan suuret investoinnit edullisemmin yhteistyönä, joka on asukkaan etu ja se näkyy yhtiövastikkeen suuruudessa. Tosin kahden yhtiön välille saman tahtotilan saaminen on hallitusten ja isännöitsijöiden suurin haaste.