Toimistojen, majoitus- ja liiketilojen ilmanvaihdon palotekninen suunnitteluohje
Sivonen, Aleksi (2012)
Sivonen, Aleksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061212494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061212494
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selventää Suomen rakentamismääräyskokoelman E7 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus mukaisia esimerkkejä ja ohjeita ja tehdä niistä selkokielinen ilmanvaihdon palotekninen suunnitteluohje. Työn tilaajalle luovutettiin yleiset ohjeet koskien ilmanvaihdon paloteknistä suunnittelua sekä tarkempi ohjekortisto koskien toimistojen, majoitus- ja liiketilojen ilmanvaihdon paloteknistä suunnittelua, jossa käsitellään kyseisille tiloille ominaisia ongelmia ja pohditaan niille ratkaisuja.
Työssä käsiteltiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa määrätty palokestävyysaika ilmanvaihtokanaville. Käsittelyn alla olivat palonrajoittimet, savunrajoittimet ja paloeristeet. Sen lisäksi laitevalmistajilla on tuotevalikoimissaan erilaisia kuristimia, jotka toimivat savunrajoittimina sekä palopeltiventtiileitä, joita voidaan käyttää tietyissä tapauksissa. Työssä on myös käsitelty paloteknisten ilmanvaihto-osien asennustekniikkaa ja tarkennettu tapoja, miten asentaa ne oikein, ja täten saada niille riittävä toimintavarmuus tulipaloja vastaan. Lisäksi työssä vertailtiin eri paloeristevalmistajien paloeristeratkaisuja, joissa eristeen paksuus ja tiheys vaihtelivat. Huomasin myös, että tiheyden kasvaessa paloeristeen vaatima paksuus pienenee. Varsinkin korjausrakentamisessa paloeristetyn kanavan mahtuminen sille tarkoitettuun tilaan on usein senttimetreistä kiinni, joten on hyvä tietää, että vaadittuun palonkestoluokkaan voidaan päästä eri menetelmin.
Työssä käsiteltiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa määrätty palokestävyysaika ilmanvaihtokanaville. Käsittelyn alla olivat palonrajoittimet, savunrajoittimet ja paloeristeet. Sen lisäksi laitevalmistajilla on tuotevalikoimissaan erilaisia kuristimia, jotka toimivat savunrajoittimina sekä palopeltiventtiileitä, joita voidaan käyttää tietyissä tapauksissa. Työssä on myös käsitelty paloteknisten ilmanvaihto-osien asennustekniikkaa ja tarkennettu tapoja, miten asentaa ne oikein, ja täten saada niille riittävä toimintavarmuus tulipaloja vastaan. Lisäksi työssä vertailtiin eri paloeristevalmistajien paloeristeratkaisuja, joissa eristeen paksuus ja tiheys vaihtelivat. Huomasin myös, että tiheyden kasvaessa paloeristeen vaatima paksuus pienenee. Varsinkin korjausrakentamisessa paloeristetyn kanavan mahtuminen sille tarkoitettuun tilaan on usein senttimetreistä kiinni, joten on hyvä tietää, että vaadittuun palonkestoluokkaan voidaan päästä eri menetelmin.