Puhelinohjaus synnytysosastolla
Arpiainen, Jaana; Laukkanen, Nina (2012)
Arpiainen, Jaana
Laukkanen, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062012908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062012908
Tiivistelmä
Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin synnytysosastolla työskentelevien kätilöiden kokemuksia puhelinohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa yleisesti puhelinohjauksesta ja sen toteutumisesta osastolla. Empiirisessä tutkimuksessa tuotetun tiedon sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta oli tarkoitus luoda synnytysosastolla työskenteleville kätilöille lyhyt ohjeistus puhelinohjauksen tueksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimusmenetelmänä. Aineisto kerättiin yksilöhaastattelun avulla teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta tiedonantajaa (N=6), joina toimivat synnytysosastolla työskentelevät kätilöt. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen mukaan kätilöt kokivat puhelinohjauksen vahvuutena voimavarojen säästymisen ja heikkoutena fyysisen läsnäolon puutteen. Lisäksi tiedonantajat mainitsivat puhelinohjauksen kehittämishaasteena erityistilanteet. Tiedonantajat kokivat tarvitsevansa täsmällisempiä ohjeita puhelinohjauksessa eteen tulevia erityistilanteita varten.
Opinnäytetyössä johtopäätökset muodostettiin vastaamalla tutkimustehtäviin: ”Millaista on laadukas puhelinohjaus?” ja ”Millä keinoin saavutetaan laadukas puhelinohjaus?”. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että laadukas puhelinohjaus on asiakaslähtöistä, selkeää, informatiivista, asiantuntevaa, motivoivaa, avointa ja kokonaisvaltaista. Laadukas puhelinohjaus saavutetaan spesifisiä keinoja käyttämällä. Näitä keinoja ovat asiakkaan tilanteen kartoitus, hoidon tarpeen arviointi ja tiedollisen sekä emotionaalisen tuen antaminen. Kokonaisvaltainen ja jatkuva tuki puhelinohjauksessa saavutetaan osiltaan tiedollisen ja emotionaalisen tuen antamisella.
Jatkossa raskauden aikaista tiedonantoa synnytyksen käynnistymisestä ja sen etenemisestä tulisi lisätä ja kehittää. Tiedonannon avainasemassa ovat synnytyssairaaloissa järjestettävät valmennukset. Tiedon lisääntyessä synnyttävän naisen epätietoisuus ja täten myös puhelinohjauksen tarve vähenisi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimusmenetelmänä. Aineisto kerättiin yksilöhaastattelun avulla teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta tiedonantajaa (N=6), joina toimivat synnytysosastolla työskentelevät kätilöt. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen mukaan kätilöt kokivat puhelinohjauksen vahvuutena voimavarojen säästymisen ja heikkoutena fyysisen läsnäolon puutteen. Lisäksi tiedonantajat mainitsivat puhelinohjauksen kehittämishaasteena erityistilanteet. Tiedonantajat kokivat tarvitsevansa täsmällisempiä ohjeita puhelinohjauksessa eteen tulevia erityistilanteita varten.
Opinnäytetyössä johtopäätökset muodostettiin vastaamalla tutkimustehtäviin: ”Millaista on laadukas puhelinohjaus?” ja ”Millä keinoin saavutetaan laadukas puhelinohjaus?”. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että laadukas puhelinohjaus on asiakaslähtöistä, selkeää, informatiivista, asiantuntevaa, motivoivaa, avointa ja kokonaisvaltaista. Laadukas puhelinohjaus saavutetaan spesifisiä keinoja käyttämällä. Näitä keinoja ovat asiakkaan tilanteen kartoitus, hoidon tarpeen arviointi ja tiedollisen sekä emotionaalisen tuen antaminen. Kokonaisvaltainen ja jatkuva tuki puhelinohjauksessa saavutetaan osiltaan tiedollisen ja emotionaalisen tuen antamisella.
Jatkossa raskauden aikaista tiedonantoa synnytyksen käynnistymisestä ja sen etenemisestä tulisi lisätä ja kehittää. Tiedonannon avainasemassa ovat synnytyssairaaloissa järjestettävät valmennukset. Tiedon lisääntyessä synnyttävän naisen epätietoisuus ja täten myös puhelinohjauksen tarve vähenisi.