”Riittävä hyvä varhaisessa vaiheessa kantaa eteenpäin, ja paljon pahaa jää syntymättä” : Varhainen vuorovaikutus perhetyössä
Rantakylä, Anna-Katriina; Ala-Kalhunmaa, Lotta (2011)
Rantakylä, Anna-Katriina
Ala-Kalhunmaa, Lotta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061812819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061812819
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kuntien perhetyötä tekevien työntekijöiden kokemuksia siitä, mitä auttamisen esteitä ja minkälaiset auttamisen mahdollisuudet heillä on perheissä, joissa on varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään, miten tärkeänä kuntien perhetyötä tekevät työntekijät pitävät varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin puuttumista ja miten he toimivat havaittuaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Tutkimusympäristö rajataan koskemaan Suomen kuntia ja perusjoukko muodostuu kunnissa työskentelevistä perhetyötä tekevistä työntekijöistä.
Tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, mutta siinä on piirteitä myös kvalitatiivisesta tutkimusmenetelmästä. Tutkimusaineisto on analysoitu SPSS-ohjemistoa hyödyntäen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla luodulla puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli suljettujen kysymysten lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kyselyyn vastattiin Internetissä anonyymisti. Kysely suunnattiin siten, että mukaan saatiin mahdollisimman monta kuntaa eri puolilta Suomea. Webropol-kysely lähetettiin 392 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia kyselyyn tuli 217. Vastausprosentiksi muodostui 55,3 %.
Opinnäytetyössä selvisi, että suurin osa (82 %) perhetyötä tekevistä työntekijöistä pitää varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin puuttumista erittäin tärkeänä, ja noin puolet (55,6 %) työntekijöistä mainitsi, että heillä on hyvät mahdollisuudet auttaa perhettä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmissa. Suurin osa (69,6 %) työntekijöistä mainitsi ottavansa asian puheeksi vanhempien kanssa havaittuaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Noin puolet (55,3 %) työntekijöistä mainitsi käyttävänsä eri menetelmiä, esimerkiksi mallintamista, sanoittamista ja videointia. Työaikaresurssi (45,2 %) nousi tutkimuksessa suurimmaksi toimimisen esteeksi työskenneltäessä niissä perheissä, joissa oli havaittu varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia.
Opinnäytetyöstämme on hyötyä kuntien perhetyötä kehitettäessä, koska siinä tulee esille varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan auttavan työn esteet perhetyössä perhetyöntekijöiden kokemana.
Tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen, mutta siinä on piirteitä myös kvalitatiivisesta tutkimusmenetelmästä. Tutkimusaineisto on analysoitu SPSS-ohjemistoa hyödyntäen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla luodulla puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli suljettujen kysymysten lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kyselyyn vastattiin Internetissä anonyymisti. Kysely suunnattiin siten, että mukaan saatiin mahdollisimman monta kuntaa eri puolilta Suomea. Webropol-kysely lähetettiin 392 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia kyselyyn tuli 217. Vastausprosentiksi muodostui 55,3 %.
Opinnäytetyössä selvisi, että suurin osa (82 %) perhetyötä tekevistä työntekijöistä pitää varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin puuttumista erittäin tärkeänä, ja noin puolet (55,6 %) työntekijöistä mainitsi, että heillä on hyvät mahdollisuudet auttaa perhettä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmissa. Suurin osa (69,6 %) työntekijöistä mainitsi ottavansa asian puheeksi vanhempien kanssa havaittuaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Noin puolet (55,3 %) työntekijöistä mainitsi käyttävänsä eri menetelmiä, esimerkiksi mallintamista, sanoittamista ja videointia. Työaikaresurssi (45,2 %) nousi tutkimuksessa suurimmaksi toimimisen esteeksi työskenneltäessä niissä perheissä, joissa oli havaittu varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia.
Opinnäytetyöstämme on hyötyä kuntien perhetyötä kehitettäessä, koska siinä tulee esille varhaiseen vuorovaikutukseen kohdistuvan auttavan työn esteet perhetyössä perhetyöntekijöiden kokemana.