Käräjäoikeuden kokoonpanouudistus ja sen vaikutukset Helsingin käräjäoikeudessa
Manni, Anu (2011)
Manni, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060510999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060510999
Tiivistelmä
Oikeudenkäymiskaaren (OK 2008/811) muutokset liittyen rikosasioiden käsittelemiseen käräjäoikeudessa tulivat voimaan vuoden 2009 alusta alkaen. Rikosprosessin kannalta merkittävimmät uudistukset koskivat OK:n toista lukua. Näiden säännösten mukaan käräjäoikeus on edelleen päätösvaltainen rikosasiassa yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen muodostamassa kokoonpanossa. Nyt kuitenkin yhden puheenjohtajan kokoonpanossa voidaan ratkaista kaikki sellaiset syytteessä tarkoitetut yksittäiset rikokset, joista ei ole syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä säädetty ankarampaa rangaistusta kuin enintään kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi laissa on lueteltu erikseen ne rikosnimikkeet, jotka voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa.
Vuoteen 2009 asti voimassa olleiden OK:n säännösten (OK 1991/1052) mukaan rikosasiat käsiteltiin pääasiassa yhden puheenjohtajan ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa. Yhden puheenjohtajan kokoonpano oli päätösvaltainen ratkaisemaan ainoastaan sellaiset rikosasiat, joista lain mukaan säädetty enimmäisrangaistus on yksi ja puolivuotta vankeutta tai sakko. Rikoksista ei kuitenkaan voitu tuomita kuin sakkorangaistus. Lisäksi vuonna 2006 voimaan tulleiden säännösten mukaan osa tavanomaisista, selvistä rikoksista, jotka vastaaja oli tunnustanut, voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä, istuntokäsittelyä järjestämättä ja yhden tuomarin kokoonpanossa.
Vanhan lain mukaiset säännökset käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta ja lautamiesten osallistumisesta rikosasioiden käsittelemiseen koettiin osittain nykytilanteeseen huonosti sopiviksi. Rikosasioiden kokoonpanovaihtoehdot eivät olleet kaikkiin tilanteisiin riittäviä ja toisaalta tavanomaisten rikosten käsittelemistä lautamieskokoonpanossa pidettiin turhan raskaana. Näiden ajastusten pohjalta lähdettiin kehittämään lakimuutosta ja hallituksen esitys (HE 85/2008) voimassa olleiden OK:n säännösten muuttamiseksi esiteltiin eduskunnalle vuonna 2008.
Työssäni käsittelen OK:n uutta ja vanhaa sisältöä, erityisesti rikosasioiden käsittelyyn käräjäoikeudessa vaikuttavien asioiden kannalta. Perehdyn hallituksen esitykseen, jonka pohjalta lakimuutokset tehtiin. Käsittelen myös Suomen lautamiesjärjestelmää ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi perehdyn lautamiesmuutoksen vaikutuksiin Helsingin käräjäoikeudessa.
Vuoteen 2009 asti voimassa olleiden OK:n säännösten (OK 1991/1052) mukaan rikosasiat käsiteltiin pääasiassa yhden puheenjohtajan ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa. Yhden puheenjohtajan kokoonpano oli päätösvaltainen ratkaisemaan ainoastaan sellaiset rikosasiat, joista lain mukaan säädetty enimmäisrangaistus on yksi ja puolivuotta vankeutta tai sakko. Rikoksista ei kuitenkaan voitu tuomita kuin sakkorangaistus. Lisäksi vuonna 2006 voimaan tulleiden säännösten mukaan osa tavanomaisista, selvistä rikoksista, jotka vastaaja oli tunnustanut, voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä, istuntokäsittelyä järjestämättä ja yhden tuomarin kokoonpanossa.
Vanhan lain mukaiset säännökset käräjäoikeuden päätösvaltaisuudesta ja lautamiesten osallistumisesta rikosasioiden käsittelemiseen koettiin osittain nykytilanteeseen huonosti sopiviksi. Rikosasioiden kokoonpanovaihtoehdot eivät olleet kaikkiin tilanteisiin riittäviä ja toisaalta tavanomaisten rikosten käsittelemistä lautamieskokoonpanossa pidettiin turhan raskaana. Näiden ajastusten pohjalta lähdettiin kehittämään lakimuutosta ja hallituksen esitys (HE 85/2008) voimassa olleiden OK:n säännösten muuttamiseksi esiteltiin eduskunnalle vuonna 2008.
Työssäni käsittelen OK:n uutta ja vanhaa sisältöä, erityisesti rikosasioiden käsittelyyn käräjäoikeudessa vaikuttavien asioiden kannalta. Perehdyn hallituksen esitykseen, jonka pohjalta lakimuutokset tehtiin. Käsittelen myös Suomen lautamiesjärjestelmää ja siinä tapahtuneita muutoksia. Lisäksi perehdyn lautamiesmuutoksen vaikutuksiin Helsingin käräjäoikeudessa.