Kainuulaisen terveyshyötymallin vakiinnuttaminen Kajaanin vastaanotolle
Koivunen, Jaana (2012)
Koivunen, Jaana
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239565
Tiivistelmä
Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan yhtenä kehittämisen kohteena on ollut perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta, jota on kehitetty terveyshyötymallin mukaiseksi Rampe-hankkeessa. Terveyshyötymallia on kehitetty järjestelmällisesti erityisesti Kajaanin perusterveydenhuollon vastaanotossa kansanterveyshoitajan työn kautta.
Kajaanin vastaanoton toiminta jaettiin uusiin väestövastuualueisiin ja niihin nimettiin omat kansanterveyshoitajat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kansanterveyshoitajan työtä Kajaanin vastaanotossa terveyshyötymallin mukaiseksi. Tavoitteena oli luoda pitkäaikaissairaan asiakkaan hoitamiseen terveyshyötymallin mukainen toimintamalli Kajaanin vastaanottoon.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodologian mukaisesti.
Ensimmäisessä syklissä perehdyttiin kansanterveyshoitajan työn kehittämisen lähtökohtiin. Aineisto kerättiin kesän 2011 aikana avoimella haastattelulla Kajaanin vastaanoton kansanterveyshoitajilta (n=2) ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös Rampe-hankkeessa Kainuun maakunta -kuntayhtymän kansanterveyshoitajille (n=20) tehtyä kyselyä. Kysely toteutettiin sähköpostitse kesä-syyskuussa. Tulosten perusteella kansanterveyshoitajien suunnitellun vastaanottotyön kehittäminen terveyshyötymallin mukaiseksi toiminnaksi vaati koulutuksen suunnittelua, työajan hallintaa sekä lääketieteellistä tukea.
Toisessa syklissä kansanterveyshoitajille järjestettiin koulutusta terveyshyötymallista. Koulutuksessa kerättiin tietoa keskusteluhaastattelulla kansanterveyshoitajan(n=6) työn kehittämiseksi terveyshyötymallin mukaiseksi. Tulosten mukaan kansanterveyshoitajilla esiintyi koulutuksen ja ohjauksen tarvetta terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Lisäksi he toivoivat lääkäreiltä tukea terveys- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. Kansanterveyshoitajan työajanhallintaa kehitettiin uudistamalla työkirjapohjat. Ajanvarauksen sujuvuuden parantamiseksi projektiryhmä teki ohjeen päivystäville sairaanhoitajille työkirjan käyttämisestä. Tavoitteena oli, että asiakas ohjautuu ensikontaktista oikealle hoitotyöntekijälle. Kansanterveyshoitajien konsultaatio ja lääketieteellinen tuki turvattiin lääkäri-kansanterveyshoitaja työparilla. Näin terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen ja suunnitelmallinen vastaanottotoiminta kansanterveyshoitajan työssä mahdollistui.
Kehittämistyö alkoi onnistuneesti. Haasteena kehittämistyön jatkuvuudelle on, miten Kajaanin vastaanoton toiminta saadaan toimimaan ammattiryhmien dialogiaan perustuvana tehtävänjakona sekä yhteistyön kehittymisenä. Kansanterveyshoitajan työn kehittäminen terveyshyötymallin mukaiseksi toiminnaksi ja ”Kainuulaisen terveyshyötymallin” vakiinnuttaminen Kajaanin vastaanoton hyväksi käytänteeksi pitkäaikaissairaiden asiakkaiden suunnitelmallisessa hoitamisessa jatkuu edelleen kolmannessa syklissä. Kajaanin vastaanoton lääkäreille ja kansanterveyshoitajille pidetään koulutusta työparityöskentelystä sekä terveyshyötymallin mukaiseen vastaanottoon tarvittavan terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisesta.
Kajaanin vastaanoton toiminta jaettiin uusiin väestövastuualueisiin ja niihin nimettiin omat kansanterveyshoitajat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kansanterveyshoitajan työtä Kajaanin vastaanotossa terveyshyötymallin mukaiseksi. Tavoitteena oli luoda pitkäaikaissairaan asiakkaan hoitamiseen terveyshyötymallin mukainen toimintamalli Kajaanin vastaanottoon.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodologian mukaisesti.
Ensimmäisessä syklissä perehdyttiin kansanterveyshoitajan työn kehittämisen lähtökohtiin. Aineisto kerättiin kesän 2011 aikana avoimella haastattelulla Kajaanin vastaanoton kansanterveyshoitajilta (n=2) ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Opinnäytetyössä hyödynnettiin myös Rampe-hankkeessa Kainuun maakunta -kuntayhtymän kansanterveyshoitajille (n=20) tehtyä kyselyä. Kysely toteutettiin sähköpostitse kesä-syyskuussa. Tulosten perusteella kansanterveyshoitajien suunnitellun vastaanottotyön kehittäminen terveyshyötymallin mukaiseksi toiminnaksi vaati koulutuksen suunnittelua, työajan hallintaa sekä lääketieteellistä tukea.
Toisessa syklissä kansanterveyshoitajille järjestettiin koulutusta terveyshyötymallista. Koulutuksessa kerättiin tietoa keskusteluhaastattelulla kansanterveyshoitajan(n=6) työn kehittämiseksi terveyshyötymallin mukaiseksi. Tulosten mukaan kansanterveyshoitajilla esiintyi koulutuksen ja ohjauksen tarvetta terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Lisäksi he toivoivat lääkäreiltä tukea terveys- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. Kansanterveyshoitajan työajanhallintaa kehitettiin uudistamalla työkirjapohjat. Ajanvarauksen sujuvuuden parantamiseksi projektiryhmä teki ohjeen päivystäville sairaanhoitajille työkirjan käyttämisestä. Tavoitteena oli, että asiakas ohjautuu ensikontaktista oikealle hoitotyöntekijälle. Kansanterveyshoitajien konsultaatio ja lääketieteellinen tuki turvattiin lääkäri-kansanterveyshoitaja työparilla. Näin terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen ja suunnitelmallinen vastaanottotoiminta kansanterveyshoitajan työssä mahdollistui.
Kehittämistyö alkoi onnistuneesti. Haasteena kehittämistyön jatkuvuudelle on, miten Kajaanin vastaanoton toiminta saadaan toimimaan ammattiryhmien dialogiaan perustuvana tehtävänjakona sekä yhteistyön kehittymisenä. Kansanterveyshoitajan työn kehittäminen terveyshyötymallin mukaiseksi toiminnaksi ja ”Kainuulaisen terveyshyötymallin” vakiinnuttaminen Kajaanin vastaanoton hyväksi käytänteeksi pitkäaikaissairaiden asiakkaiden suunnitelmallisessa hoitamisessa jatkuu edelleen kolmannessa syklissä. Kajaanin vastaanoton lääkäreille ja kansanterveyshoitajille pidetään koulutusta työparityöskentelystä sekä terveyshyötymallin mukaiseen vastaanottoon tarvittavan terveys- ja hoitosuunnitelman laatimisesta.